Huomio kaikille: seuraava postaus on pitkä ja keskittyy vain ja ainoastaan jääkiekkoon - lähinnä sitä seuraavalle ihmiselle tuttuun roskanpuhumiseen eri fanikuntien välillä. Relevant to your interests, mikäli sinua kiinnostaa kuunnella avautumista siitä, miksi aikuiset miehet miekkailevat nettipalstoilla kuvitteellisilla peeniksillään..
NHL:n seuraajalle offseason on vaikeinta aikaa. Tällä hetkellä eletään sitä hetkeä jolloin tapahtumakentällä on kaikkein hiljaista.. suuret nimet ovat poistuneet vapaiden agenttien markkinoilta uusiin joukkueihinsa, tulokas- ja harjoitusleirit eivät ole vielä alkaneet, ja ainoa asia mikä pitää fanit järjissään on netissä asioista spekulointi.. pääpaino on todellakin sanalla spekulointi, koska kukaan ei voi ennustaa ensi kauden tapahtumia ja voimasuhteita. Tai korjauksena, voihan niitä toki tylsyydessään ennustaa ja kuvitella, että osuu oikeaan, mutta useimmin sitä kuitenkin on aivan täysin väärässä. Siksi itse ainakin pidän tämän väliajan mahdollisimman kiekottomana, ja koitan keskittyä johonkin oikeasti järkevään. Tämä kaikki kävisi toteen ilman erästä kovasti tulevaisuuttaan pohtivaa pelaajaa nimeltä Mats Sundin...
Sundin on isoista nimistä ainoa, joka ei ole vielä liittynyt mihinkään joukkueeseen. Vaihtoehtoja on realistisesti puhuttuna 3: Canadiens, Canucks, Leafs tai eläköityminen. Nucks-fanina olen ristiriitaisissa tunnelmissa, koska niinkuin olen maininnutkin ennen, Sundin on yksi vähiten pitämistäni pelaajista koko liigassa - ihan vain siksi, että mies on kuitenkin tehnyt ihan tarpeeksi hallaa Suomelle maajoukkue-mittelöissä lyhyen elämäni aikana. Toisaalta miehen lisääminen tämänhetkiseen nucks-kastiin tekisi lempijoukkueestani - vaikkakin entistäkin enemmän hurripainotteisen - myös rutosti paremman ja mielenkiintoisemman. Nyt puhutaan 'lähteiden', 'huhujen' ja 'spekulaatioiden' perusteella, että mies tekee päätöksensä ensi kauden joukkueesta 4-7 päivän kuluttua. Siinä on 4-7 päivää liikaa. Ei siksi, ettäkö odottaisin konkreettisesti tietoa hänen määränpäästään, vaan aivan muusta syystä..
.. sillä riitely Habs-fanien (ts. Canadiens) ja Nucks-fanien välille on äitynyt naurettaviin mittasuhteisiin netissä. Itse en pidä urheilusta siitä yksinkertaisesta syystä miksi monet pitävät sitä tyhmien, muka-machismoa uhkuvien miesten harrastuksena. Minua eivät kiinnosta vastustajien mollaus, haukkuminen, eikä oman joukkueeni mahdollisuuksilla pröystäileminen. Lätkä on minulle katsojana parasta viihdettä, koska nautin lajista.. rehellisen nopeatempoinen, hyökkäys-rikas, intensiivinen ja ronski laji, sitä on minulle jääkiekko. Mutta vaikka nautinkin lätkää, VIHAAN fanikulttuurin lieveilmiöitä. Tällä hetkellä sille on perusteita vakiofoorumini hfboardsin Habs-palstoilla kymmeniä ja kymmeniä sivuja. Morkkaamista, v*ttuilua, oman paremmuuden esittelyä, haistattelua, p*skan puhumista, muka-hauskuutta..
Sovinistinen nucks-aiheinen kiva kuva! (source)
Ennen tätä 'spektaakkelia' olen pitänyt itseäni kahden joukkueen fanina - ironisesti kyseessä nämä samat joukkueet, joiden fanit ovat nyt täysin tukkanuotaisilla. Habs nousi ykkösjoukkueeni rinnalle itäisen konferenssin suosikeiksi lähiaikoina nuorien uusien tähtiensä takia. Kostitsynin veljesten peli on ihailtavaa ja mielenkiintoista, ylipäätänsä joukkue on täynnä tulevaa nuorta voimaa Pensien tyyliin, mutta ilman underdog-viehtymystäni vastaan sotivia suuria nimiä, jotka on saatu joukkueeseen suoraan varaustilaisuuksista ilman suurempaa taitoja.. kuka nyt EI osaisi varata 1. varauksellaan varaustilaisuuden parasta pelaajaa? Tämän lisäksi joukkueessa on valehtelematta minulle suurin jääkiekkoikoni, jonka cup-voittoa toivon enemmän kuin mitään muuta kellekkään urheilijalle koko maailmassa. Melkein mielummin haluaisin kaverin nostavan Stanley Cupin ilmaan kuin näkisin Suomen voittavan Olympialaiset tai maailmanmestaruuden. Samaa ei voida sanoa tapauksesta Selänne, jonka voitto oli sekin toki aivan mahtava asia suomalaiselle fanille - Ducks eivät kuitenkaan aiheuttaneet minulle joukkueena juuri minkäänlaista sympatiaa. Joskus ei vaan 'klikkaa'.
Tilanne saattaa hyvinkin muuttua Sundinin määränpään selvittyä. Uskon mitä vakaaimmin, että yksi kahdesta skenaariosta toteutuu. Joko a) Sundin päätyy Vancouveriin, ja seuraavan viikon ajan Habs-fanit katkerina tulvivat Nucks-palstalle ja suoltavat tässä vaiheessa loistavaa joukkuettamme vastaan suun täydeltä p*skaa, haukkuvat Sedinin veljeksiä entistäkin enemmän ja menevät henkilökohtaisuuksiin. Toinen vaihtoehto b) syntyy Sundin mahdollisesta Montreal-sitoutumisesta, jonka jälkeen Habs-fanit munat pystyssä tulvivat Nucks-palstalle ja suoltavat tässä vaiheessa keskinkertaista joukkueettamme vastaan suun täydeltä p*skaa, nauravat mahdollisuuksillemme voittaa ylipäätään yhtään ottelua koko tulevana kautena ja menevät adrenaliinin kiihkossa vielä enemmän henkilökohtaisuuksiin. Enkä edes ala puhumaan mitä Habs-puolella foorumia tapahtuu.. siellä sitä suolletaankin juttua niin suolesta että. Ongelmana tässä kaikessa onkin se, että mikään tässä ei liity jääkiekkoon, vaan fanikulttuuriin. Enkä haluaisi, että fanikulttuurista johtuvat tekoset johtaisivat mielipiteitteni muutokseen.. mutta tässä vaiheessa en enää usko pystyväni kannattamaan Habseja, edes Sakun takia. Tekisi mieli vain pikakelata koko kesä NHL-rintamalla ja odottaa rauhassa kauden alkuun ja harjoitusotteluihin. Mutta mitä lätkäfani voi tehdä? Taidanpa mennä lukemaan taas Habs-palstan viestejä..
---
Aiheesta toiseen.. tai suoraan sanottuna, oikeaan ja sopivaan aiheeseen palatakseni! Olen odottanut sopivaa hetkeä puhua siirtomarkkinoista, ja vaikka tilanne todellakin vielä elää, uskaltaa sitä jo tässä vaiheessa niputtaa tuntojaan kirjalliseen muotoon. Nopeat mietinnät ensin muiden joukkueiden tekosista: Tampa Bayn hyökkääjäbuumi on hauskinta paskaa ikinä (6 ketjua hyökkääjiä, mitä ihmettä?!) - Detroitin Hossa-kaappaus tekee playoffsien ennustamisesta entistäkin helpompaa - miksi oi miksi lähdit Hagman Laffseihin? Ei sinua nyt enää voi kannustaa.. - Toivottavasti Streit tekee hyvää jälkeä Islanderseissa, sille seuralle jos mille toivoisi onnea. Mutta Nuckseista!
Ensimmäinen kiinnitys hitaasti syttyneellä Vancouverin rintamalla oli Darcy Hordichuk. Miehen kotisivuja vilkaisemalla jopa lätkään perehtymätön osaa arvioida miehen avuja ja lahjoja jääkiekolle - tappelutaitoa, luonnetta ja aggressiota. Nucksit olivat viime kautena joukkueena hyvin, hyvin pehmeä, joten toisaalta Darcyn lisäys tuli tarpeen - nyt meillä on joku, joka osaa antaa vastustajalle turpiin, jos tämä alkaa ahdistelemaan taitopelaajiamme, eikä tarvitse lähettää vastaan mitään piskuista Jeff 'Brabarian' Cowania, jonka lahjattomuus johdattaa hänet AHL:ään täydellisessä maailmassa, hän on nyt turha osa tätä joukkuetta. Darcy on helppo istuttaa 4. ketjun vasempaan laitaan, hintaa 750.000$ per, 2 vuoden sopimus. -- valittu sana: “I’m so excited. I look back at my career and I think some of my best hockey games have come in front of all the Canadian fans. That’s my style: I like to run around and hit guys and take on anybody who’s willing to drop the gloves. I’m a guy who won’t back down.”
Gillisin seuraava liike oli hankkia Ryan Johnson, loistava aloittaja ja hyvä alivoimapelaaja. Kärsimättömän fanin silmin Darcyn hankinta oli aika anti-klimaattinen, mutta Johnsonin taasen alusta asti hyvä veto - Gillis kertoman mukaan otti mieheen yhteyttä lähes ensimmäisinä tekoinaan ja kertoi tämän olleen ehdoton kiinnostuksen kohde joukkueelle, jonka alivoima ja aloittaminen huononivat viime vuonna huomattavasti sitä edellisestä, kun bottom-6 piti sisällään sellaisia sankareita kuin Byron Ritchie, Brad Isbister ja Cowan. Nyt saamme takaisin syvyyttä noihin molempiin aspekteihin, siitä hyvästä kyllä kelpaa nähdä vähän vaivaakin. Ja koska ex-nhl-veteraani Scott Mellanby, joka nykyään toimii Nucksien neuvonantajana, on pelannut Johnsonin kanssa aikoinaan, uskoisin mentaalipuolenkin olevan kunnossa ja sopivan hyvin Gillisin gameplaniin. Hintaa $2,3 miljoonaa per kaksi kautta. Valittu sana: “It was a case of Mike talking to my agent minutes after noon and it kind of let me know that for the role they wanted to fill, I was the guy they wanted. Any time that you feel that people think that highly of you… it just made me feel like it was important for them to have me there.”
Oikea ns. jymypaukku oli Gillisin seuraava liike, joka toi vaihdossa kahteen varausvuoroon (2nd '10, 3rd '09) seuraan viimein oikean top6-hyökkääjän, vieläpä rightin laukojan ja oikean laiturin, oikean voimahyökkääjän, Steve Bernierin Buffalosta. Miehen työmoraalista on kuultu pahoja, mutta uskoisin kuitenkin hänellä olevan paljon parempi näytön paikka täällä, kuin Buffalossa, jolla muutenkin on aikamoinen suma hyökkääjiä taistelemassa isoista minuuteista etulinjoilla - Bernieristä ei haluta täällä rouhijaa pomppimaan keskilinjojen väliä, vaan ratkaisijaa Sedinien vierelle, tekemään sitä työtä, jonka tekijää on etsitty kissojen ja koirien kanssa sen jälkeen kun 'The Bro Line' hajosi ja Anson Carter vielä onnistuneesti luuti veljesten namupasseja verkkoon. Liikkeestä pidän myös siksi, että esimerkiksi 2. kierroksen varaus on vasta kahden vuoden päähän eikä poista meiltä hyvää tilaisuutta napata ensi vuoden syvästä prospektivalikoimasta toisella kierroksella pelaajaa, sitä seuraavana vuonna on sitten taas jo ihan uudet kuviot. Bernier-kuviota hiukan hämmensi myös St. Louis Bluesin kosto 4 päivää myöhemmin, kun RFA-statuksella ollutta Bernieriä heitettiin tarjouksella mallia 1 vuosi / $2,5 miljoonaa - toki Nucksien piti vastata moiseen pyyntöön, aivan niinkuin St. Louisin piti vastata David Backes -tarjoukseenkin. Puntit tasoihin, siis. Valittu sana: “It’s tough to say. I’m not in their heads, but they had some very, very good forwards in San Jose with some huge contracts. Sometimes it’s tough to get over those players. I don’t want to sound like it was just that, but it’s tough to get over that.” (kommentti peliajan puutteesta San Josessa)
Sitten kuluikin vähän aikaan kunnes tapahtui se etukäteen odotetuin ja eniten spekuloitu liike - Gillis kirjoitti sopimuksen entisen pelaaja-agenttiasiakkaansa Pavol Demitran kanssa. Alunperin jo keplottelusyytöksiin johdettu suhde ei kai lopulta ollut haitaksikaan, koska miehelle kyllä oli kysyntää - mutta selvää oli, että miehen lisä oli elintärkeä Nucksien hyökkäykseen, koska niin harvassa isojen minuuttien hyökkääjät tässä joukkueessa ovat. Demitrasta tulee joko kelpo vasen laituri tapauksessa jossa Sundin saapuu tänne - tällöin kyseessä olisi jo selkeä 1. ketjun rakenne. Muussa tapauksessa mies saattaa ankkuroida selvää kakkosvitjaa rinnallaan jonkinsortin kombinaatio Nucksien prospekteista + Pyatt. Sinäänsä jo siinä vaiheessa kun tälle siirrolle tuli vahvistus, nousi suurin kivi pois rinnaltani, koska vaikka kuinka spekuloidaankin siitä, että nimiä Morrison ja Näslund eivät hän ja Bernier pysty korvaamaan, on minusta tämä siirto joka tapauksessa parempaan suuntaan. Morrisonin ja Demitran välillä ei ehkä konkreettista eroa olisi ollut näin fanin vinkkelistä, mutta Näslundin vaihto Bernieriin odotutti ehdottomasti itseään. Nuoruus ja vahvuus yli vettyneen kapteenin puolimalkaisen pelaamisen on aika selvä parannus, kiitos Gillis, kiitos Pavol! Hintaa kahdelle vuodelle yhteensä $8 miljoonaa. Valittu sana: “I know what I can do and I can definitely do more than I did in Minnesota. We played so much defence and it was working, but my first year every time I played wing I scored many goals, but when I played centre I always had to stay back. I know what I can do and I know I can score much more and have more points.” (Gillis on saarnannut hyökkäävämmän joukkueen puolesta, tässä siis hyvin rohkaisevaa kuultavaa ensi kautta ajatellen..)
Pienempiä ja vähemmän kiinnostaviakin siirtoja on tehty hyökkäyksen syvyyteen on lisätty nimiä a'la Mark Cullen, Alexander Bolduc ja Jason Krog. Curtis Sanford tulee jatkamaan Luongon tuuraajana, ja puolustuksen syvyyttä on lisätty Nolan Baumgartnerilla ja Rob Davisonilla. Davison on siinä mielessä mielenkiintoinen lisäys, että vaikka jotkut puhuvatkin miehestä ainoastaan varamiehenä, jotkut väläyttelevät hänen lisäämisensä mahdollistavan sen stereotypisen puolustajakaupan aikaansaannin. Joko Bieksa tai Krajicek silloin liikkeelle lähtisi (esimerkiksi Ottawan paria hyökkääjää tänne ollaan oltu tuomassa), mutta minä en turhaan lähtisi tuolle linjalle, vaikka esimerkiksi Sundinia ei tänne saataisikaan. Vahvuutena puolustus pysyy vain silloin, kun sen syvyys on taattu meidän loukkaantumis-alttiin porukan suhteen, joten olisi typerää poistaa sekin syömähammas joukkueelta hetkellisen paikkauksen takia. Prospekteista ja syvyydestä löytyy mielestäni lopulta joku hyvä ratkaisu kakkosketjun kombinaatioihin, sen verran meillä löytyy jo potentiaalisia nimiä. Alas, tässä vaiheessa on kiva katsastella miltä potentiaaliset ketjut näyttäisivät kauden alussa! Koska niin moni nucks-fani on kolkutellut Murphyn lakia lisäämällä Sundinin jonkinsortin oletuksena joukkueeseen, teen kaksi versiota, ettei sitten taivaalta putoaminen satu sitten liikoja. Kyllä me ilman Sundiniakin pärjätään sinne pleijareihin, kunhan vaan nuoret nostavat tasoaan ja Demitra saa peli-ilon kondikseen.
Sedin - Sedin - Bernier
Raymond - Demitra - Pyatt/Grabner
Burrows - Kesler - Pettinger
Hordichuk - Johnson - Hansen/Pyatt
Wellwood
Ohlund - Salo
Mitchell - Bieksa
Edler - Krajicek
Davison
Luongo (Sanford)
+ Hansen ajetaan viimein sisään joukkueeseen, aloittaen neljännessä ketjussa (joka on sopii nykykoostumuksessaan hänelle), oletan kuitenkin hänen tuuraavan loukkantumisien kautta isompiakin minuutteja. Mikäli Grabner löytää paikkansa, hänet kannattaa palauttaa Manitobaan isompaan rooliin.
+ Wellwood on 13. hyökkääjä, joka joko tuuraa Kärkikuusikkoa tai pelaa AHL:ssä isoja minuutteja.
Sedin - Sedin - Bernier
Demitra - Sundin - Grabner/Wellwood
Burrows - Kesler - Hansen
Raymond - Johnson - Pyatt
Hordichuk
Ohlund - Salo
Mitchell - Bieksa
Edler - Krajicek
Davison
Luongo (Sanford)
+ Hyökkäysketjujen vahvistuttua jäänee Raymond pois "ylimääräisenä". Tällöin kokeilisin ronskisti siirtää Hansenin Keslerin sparrausketjuun ja laittaisin Raymondin ja Pyattin "neloseen" jakamaan hyökkäystehoa tännekin. Hordichuk jäisi selkeäksi 13. hyökkääjäksi, mutta hyvien otteiden aikana voisi viedä Raymondin paikan ja lähettää tämän myös AHL:ään isoille minuuteille. Silloin Manitobankin ketjut olisivat aika huimassa kuosissa.
+ Skenaario venyttäisi joukkueen palkat niin tiukalle, että Pettinger olisi pakko myydä jonnekin joko varausvuoroa tai keskitason prospektia vastaan. Uskoisin olevan helppo teko, mielummin hänestä luopuisin kuin Pyattista, joka on tarpeen tullen tätä parempi stuntti etulinjoilla. Joku 4. kieppi tai mahdollinen stay-at-home-puolustajaprospekti tänne, kiitos! Kun miettii että aikoinaan Pettinger saatiin vaihdossa kalliin Matt Cooken ulostamiseen, ei edes kirpaise.
Posts
No comments:
Post a Comment