Te kaikki onnekkaat, jotka käännätte aina sivua kun kyseessä on jääkiekkokirjoitus - KÄÄNNÖS!
Nimittäin tämä on viimeinen kevään Canucks-aiheinen kirjoitus, koska seura tipahti tuossa pari päivää takaperin nopeammalle, nuoremmalle ja nälkäisemmälle Chicago Blackhawksille otteluvoitoin 4-2. Viimeinen ottelu osoitti, että vuodessa on tapahtunut valtavasti, ja yhtäkkiä emme pelannetkaan puolustuksen vaan hyökkäyksen kautta. 5 tehtyä maalia vastaan 7 maalia omaan päähän on aika brutaalia.
Sen enempää en spekuloi tulevaa varaustilaisuutta, koska toisinkuin viimeksi Nucksit varaavat joskus välillä 22-26, joten en osaa sen enempää sanoa siitä, kenet haluaisin. Toni Rajala olisi toki mielenkiintoinen lisä sinivalkolasien takaa katsottuna, mutta tuskin hän vielä tuossa vaiheessa on paras mahdollinen pelaaja, ja seuraavan vuoron aikana joskus viidenkymmenen hujakoilla varmaan jo mennyt. Mutta kun on vuorossa 1. heinäkuuta, alkaa Off-Season-rumba ja jo sitä ennen voidaan tehdä varauspöydissä pelaajasiirtoja. Olen kerran kasannut nettiforumeilla unelma-lineuppini ja se dumattiin pöydän alle - tähän kirjoitan uudelleentarkasteltuna ja -arvioituna mihin unelmakokoonpanoni Nuckseille. Oletuksena on, että saamme tehtyä ehkä yhden tai kaksi pelaajakauppaa jos siinä järkeä on, ja että osaamme ajoittaa oikein vapaiden agenttien tarjouspyynnöt. Viime vuonna saimme Ryan Johnsonin joukkueeseen GM Gillisin täsmäiskuna ja Johnson kommentoi jälkeenpäin, että hänelle soitettiin suurinpiirtein 5 minuuttia yli puolenpäivän jolloin kenttä oli vapaa. Tämä, jos mikä, osoitti miehelle kuinka suuressa arvossa häntä pidettiin - ja hän sentään oli 4. ketjun mies! Mutta asiaan. Jos ei kiinnosta kuunnella tarkkaa spekulaatiota NHL:n systeemeistä, saa kääntää vielä syvemmälle poispäin päänsä.
* Vapaiksi agenteiksi vapautuu todella moni Vancouverin mies. Aloittaen pienimmistä nimistä, pitäisin organisaatiossa farmijoukkue Manitoban miehistä Jason Krogin, Nolan Baumgartnerin, Mark Cullenin ja Jason Jaffrayn jos vain he siihen rooliin haluavat. Ainakin Krog saatiin aikoinaan joukkueeseen NHL-mahdollisuuden luvalla mutta toisaalta Moose on pelannut tosi hyvin ja jatkaa edelleen kohti Läntisen konferenssin finaaleita (lue: välieriä), joten joukkuehenki varmasti on kondiksessa. Ei mahdotonta. Pienistä nimistä Michel Ouellet on ylipalkattu ja turha mies, Jeff Cowan eilispäivän heiniä ja Curtis Sanford haluaa uuden mahdollisuuden muussa organisaatiossa. Rob Davison on halpa 7. puolustaja, jonka ounastelisin sopivan joukkueeseen hyvin luonteen puolesta, mutta toinen asia on se kuinka nopea hän on - varsinkin kun puolustuksen hitauteen kaatui moni pudotuspeliottelu, tätä on mietittävä uudestaan. Mutta ei hän huono valinta ole.
Puhuttaessa isommista, vakituisesti NHL:ssä pelaavista, homma muuttuu monimutkaiseksi. Taylor Pyatt kärsi henkilökohtaisen tragedian, kun hänen vaimonsa kuoli keväällä onnettomuudesta. Pyatt on ollut pari vuotta joukkueen luotettavimpia perusjääriä, joka mahtuu vaikka tarpeen tuleen ykkösketjun laitaan Sedinien viereen. Mutta hänet kannattaa päästää menemään uuteen alkuun jonnekin muualle nyt, kun hänen rooliaan on aivan selkeästi ottamassa nuori Jannik Hansen, joka on aivan pakko päästä pelaamaan ettei hän jää taas nuolemaan näppejään. Pyatt on hyvä pelaaja, mutta joukkueelle ylimääräinen.
Sedineistä puheenollen! Veljeksiä oltiin aggressiivisesti huutamassa ulos kaupungista kun fanijoukot ymmärsivät, että pudotuspelit päättyivät. Sedinithän ovat yhtä kuin joukkueen tulivoimat, joten heidän syynsä se oli.. paitsi että ei ollut! Edelleenkin joukkuetta vaivasi tehokkaan maalintekovoiman puute veljeksiä lukuunottamatta. Burrowsin ruuti kastui, myös koko 2. ketju oli aivan unessa ja muualta apuja ei oikein pystynyt kaivamaan. Sedinit ovat olleet jo muutaman kauden PPG (piste per peli)-miehiä ja sama homma jatkuu, joko Canucksien tai muiden leivissä. On hulluutta heistä luopua, ja uskon Gillisin hoitavan heille kelvot sopimukset - vaikka epätasapainoiset siten, että miehet saavat pitkällä aikavälillä vakaan palkan, vaikka aloitus onkin rahakkaampi. Pitkät sopimukset ovat muotia, ja 8 vuotta vakaista ja luotettavista Sedineistä ei ole paha.. vaikka 5 miljoonaa per vuosi palkkakatossa heistä yhteensä on viisas sijoitus.
Hyökkäyspuolesta vielä sitä, että Mats Sundin on myös tilanteen alla. Itsehän en voi miestä sietää, ja vaikka hänen läsnäolonsakin jo pelkästään edesauttoi joukkuetta, olivat tehot hukassa ja pahasti. Minun kirjoissani jopa taktisesti matala palkka ei häntä toivon mukaan pidä joukkueessa - kovuus on saatava muualta. Toisaalta jos kyseessä on vaikka 3 miljoonaa miehestä, joka normaalisti treenattuaan pystyisi vaikka samaan kuin 4 miljoonan Demitra.. miksi ei! Mutta sitten tulee lisäongelmista, joista lisää pian.
Puolustusosastossa on oikeastaan kolme nimeä, mutta mielestäni Jason Labarbera on täydellinen kakkosmolari Luongon taakse ja siksi itsestäänselvä valinta - sama tyyli, kotikaupungin poika, luonne kunnossa. Keeper! Mutta puolustajia on kaksi myös.. Ossi Väänänen ja Mattias Ohlund. Väänänenhän tuli alunperin joukkueeseen ilmaiseksi tuomaan syvyyttä, ja sitähän tarvittiinkin kun Salo yllättäen (krhm) loukkaantui. Miestä ei nähty kuitenkaan lopulta kuin puolessa tusinaa peliä joten potentiaali jäi näkemättä. Mutta sitä on, ja ottaen huomioon että hän on nyt (ja tulisi olemaan ensi kautenakin) edullinen lisä joukkueessa, ja näki Philadelphiassa alkukaudella jopa minuutteja ykkösparissa Kimmo Timosen kanssa aivan täysin paskomatta housuunsa, hänet pitäisi mielestäni ehdottomasti pitää. Ohlund taasen on päivänsä organisaatiossa nähnyt - kaikkien rakastama tukipilari on vanhentumaan päin, ja koko uransa alennuksia palkoissaan antanut mies kannattaa päästää ystävällisesti eteenpäin hakemaan viimeisen palkkasekkinsä jostain, jossa hän siihen saa ansaitsemansa täytteen. Vancouverissa hänet muistetaan jo liikaa nostalgisesti ykköspuolustaja, ja sitä hän ei enää ole. Mutta tehokas kakkosparin pakki ja veteraanilisä hän on monelle muulle halukkaalle. Esimerkiksi Washington Caps olisi tarvinnut häntä jo tällä kaudella..
Rajoitetuista vapaista agenteista jäljellä ovat Kyle Wellwood, Shane O'Brien ja Jannik Hansen - kaikki ehdottomasti miehiä paikallaan. Wellwood lunasti viimein odotuksiaan urheilijana ja kehittyi Vancouverissa puolustustaitoiseksi sentteriksi, ja hänestä varmasti saadaan täällä enemmän irti ensi kaudella kuin missään muualla, ja tämän hänkin tietää. Shane on siinä ja siinä, onko hänen kovuutensa ja luonteensa ollut pelkästään joukkueellen hyväksi, mutta olettaen että hän on halpa lisä 3. puolustuspariin jatkossakin, hänetkin tulee pitää leikissä mukana. Jannik Hansen on nuori tuleva kisaraakki, josta on pidettävä kiinni. Kulttikamaa, kuin Vancouverin Max Kolu mutta oikeilla lupauksilla tulevaisuuden maalivainun paranemisesta (TPS-fanit huom.).
Joten mitä meillä on kasassa ennen muutoksia organisaation ulkopuolelta?:
Daniel Sedin - Henrik Sedin - Alex Burrows
Pavol Demitra - Ryan Kesler - (Mats Sundin)
Mason Raymond - Kyle Wellwood - Steve Bernier
Rick Rypien - Ryan Johnson - Jannik Hansen
Darcy Hordichuk
Willie Mitchell - Sami Salo
Alex Edler - Kevin Bieksa
Shane O'Brien - Ossi Väänänen
(Rob Davison)
Roberto Luongod
Jason Labarbera
Sinäänsä mikään ei muuttuisi Ohlundin poistumista lukuunottamatta. Mutta näillähän ei kuuhun mennä! Tässä vaiheessa siirrymme fantasiamalliin, jonka pohjaksi muodostuu pelaajasiirtoa ja pari signeerausta. Burrowsin läsnäolo eturivissä on ongelma, koska hän jäätyi pudotuspeleissä täysin, loukkasi sitten itsensä tai ei, joten moni haluaisi nähdä hänen kohdallaan jonkun muun - itseasiassa minäkin! Mutta mihin hänet voisi pudottaa? Ongelmaksi muodostuu myös nuorukainen nimeltä Cody Hodgson - Canucksien fanien hypettämä tuleva Trevon Linden, messias ja buddha. Hänellekin on vaikeaa löytää tilaa, ellei jotain tehdä. Hyökkäykseen kun lisätään yksi Cody, ja poistetaan yksi Sundin ehdotuksieni mukaan, on kokoa ja fyysisyyttä Bernierissä, ja sitten pitää nojailla jo laitoihin että löytää jotain järeää ja tukevaa. Fyysisyyttä tarvittaisiin, ja vapaista agenteista on kovin vaikea löytää voimakasta hyökkäysdynamoa. Siirtogeneraattori käyntiin, hop!
Vapaa agentti: Mike Knuble, 3 vuotta @ $ 2,5 milj. (porrastettu palkka)
Miksi?: Knuble on yksi harvoista fyysisistä tasaisen varmoista hyökkäyspään miehistä. Samalla hänestä saa irti veteraanin vastuuntuntoa ja kun Sundin ei ole enää läsnä, tämän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Phillyllä varmasti olisi hänelle käyttöä, mutta he eivät ole palkkahelvettinsä kanssa siinä tilassa että häntä enää voisivat pitää. Knublesta päätetään tehdä prioriteetti #1 hyökkäykseen, ja Gillis neuvottelee hänet 3 vuoden pituudella ja hyvällä organisaatiolla mukaan kuviin.
Vapaa agentti: Jay Bouwmeester, 8 vuotta @ $ 7 milj, yht. $ 56 milj.
Miksi?: Vaikka Vancouverilla onkin surkea historia vapaiden agenttien suhteen, ja isojen sellaisten - uskon, että nyt kortit on oikeasti Canucksien puolella. Jay haluaa töihin Kanadaan, ja taistelemme Edmontonin kanssa aikalailla yksin miehen palveluista realistisesti tämän nojalla. Miehelle olisi täällä valtavasti käyttöä - hän paikkaisi Öhlundin kolon ja tulisi vakaana suorittaja nopeuttamaan ja koventamaan ja parantamaan puolustusta valtavasti. Voittavan organisaation houkutus on varmasti Bouwille hyvä lähtökohta, ja meillä on rahaa - ja palkkakattoa, kun emme Sundinia mukaan enää ota. Tähän vaikuttaa myös, että Sedinit toivon mukaan ottavat ison sopimuksen joukkue mielessä, ja tyytyvät järjestelmään, joka antaa heille 5 miljoonan palkkakaton. Sitten ollaan vielä reilassa.
Vaihtokauppa: Sami Salo -> prospekti, varausvuoro
Kun hankimme Bouwmeesterin, voimme varmistaa hänen hankintansa vaihtamalla Samin pois voittavaan organisaation hiukan halvemmalla, mitä ehkä hän voisi realistisesti olla arvoltaan - koska hänellä on siirtopykälä, ja haluaa pysyä varmasti voittavassa organisaatiossa. Yksi mieluinen vaihtoehto voisi esimerkiksi olla.. Chicago? New Jersey? Montreal? Vaihtoehtoja on varmasti monia, ja uskoisin että Samin kanssa pystytään neuvottelemaan asia kuntoon. Jos saamme Bouwmeesterin seuraan, tosiasia on että Samin kauppaamisen tärkein arvotavara on palkkakaton tila.
Vaihtokauppa: Darcy Hordichuk/Rick Rypien -> prospekti, varausvuoro (waiver-lista)
Riippuen siitä, kumpi koetaan joukkueelle arvokkaammaksi, toinen heistä on mielestäni "dead weight", turhaa painoa ja täytettä palkkakattoon, joka näillä suunnitelmilla muutenkin jo pullistelee ikävästi ja natisee liitoksissaan.
Yht: $ 55.958
Poistuneita: Mats Sundin, Mattias Ohlund, Sami Salo, Taylor Pyatt, Darcy Hordichuk
Tulleita: Jay Bouwmeester, Mike Knuble, Cody Hodgson
Yksi spekulaatio on, että palkkakatto olisi luokkaa 56,700, joten pääsemme noin vähän alle miljoonan joustavuuteen - joka kyllä on vähän, mutta mistä me tiedämme, että jos vaikka Cody ei sovikaan NHL-vauhtiin ja palaisi 9 ottelun jälkeen takaisin OHL:ään? Tai jos Michael Grabner yllättää AHL:ssä ja saa ensimmäisen loukkaantumisen tultua komennuksen ylös eikä tulekaan sieltä alas? Oletuksena on se, että tämä on mahdollinen kuvio, ja käytännössä juuri Demitraa lukuunottamatta ei ole loukkaantumisherkkäkään. Ja tällä koostumuksella kyllä on voiton mahdollisuudet, all the way, hey hey hey!
Kun mietitään esimerkiksi vasempaa laitaa, mukana on Danielin alla kolme miestä, jotka kaikki käytännössä ovat kykeneviä kakkosketjun hyökkäävään rooliin, Cody heistä on suurin kysymysmerkki, kun taas Raymond kasvoi edellisen kauden aikana mieheksi kun Demitra taas oli tasaisen varma suorittaja - ja siksi nyt minun kirjoissani se kakkosketjun mies. Mutta potentiaalia on vaikka mihin! Nelosketju on myös sen verran vakaa ja tehokas minun kirjoissani, että Raymond ei myöskään koe siellä välttämättä homehtuvansa, ja aggressiivisen kehittyvä Hansen on oiva laitakumppani, kun Johnson hoitaa puolustustehtäviä ja opettaa niitä edelleen säntillisiksi kasvaviksi nuorille, kuinka kätevää eikö?
Suurten minuuttien kentillä pelaavat tervehtynyt Burrows Sedinien kanssa - tämä on yksi pirun vahva ketju, mutta yksinään aika helposti suljettava peloite. Mutta kun toiseen ketjuun tuodaan Keslerin johtama kakkosketju, johon emme enää sullo ruosteista Sundinia, vaan Demitran tasapaksuus (hyvässä ja huonossa) sekä terrierimäinen Mike Knuble, on kasassa hyvin vahva ketju tässäkin. RPM-linja pysyy nimenä teoriassa, ehkä siis myös käytännössäkin. Ja jos jokin kohta näissä ketjuissa falskaa, on alhaalla paljon korvaaja-pyrkyreitä. Wellwood on erinomainen kolmosketjun sentteri ja antaa kehitystilaa Hodgsonille, joka vasta astelee suurissa saappaissaan ensiaskelia. Ideaalitilanteessa ensi kaudella hän siirtyisi Demitran paikalle kakkoseen, ja olisi askeleen lähempänä kehityskaarensa (toivon mukaan korkeita) huippuja. Mmm.
Perun kaikki sanani ja ajatukseni siitä, kuinka hyvä oli oikeasti, että kausi loppui jo nyt - unirytmini pelastumisesta viis, oispa jop syksy pian!
Nimittäin tämä on viimeinen kevään Canucks-aiheinen kirjoitus, koska seura tipahti tuossa pari päivää takaperin nopeammalle, nuoremmalle ja nälkäisemmälle Chicago Blackhawksille otteluvoitoin 4-2. Viimeinen ottelu osoitti, että vuodessa on tapahtunut valtavasti, ja yhtäkkiä emme pelannetkaan puolustuksen vaan hyökkäyksen kautta. 5 tehtyä maalia vastaan 7 maalia omaan päähän on aika brutaalia.
Sen enempää en spekuloi tulevaa varaustilaisuutta, koska toisinkuin viimeksi Nucksit varaavat joskus välillä 22-26, joten en osaa sen enempää sanoa siitä, kenet haluaisin. Toni Rajala olisi toki mielenkiintoinen lisä sinivalkolasien takaa katsottuna, mutta tuskin hän vielä tuossa vaiheessa on paras mahdollinen pelaaja, ja seuraavan vuoron aikana joskus viidenkymmenen hujakoilla varmaan jo mennyt. Mutta kun on vuorossa 1. heinäkuuta, alkaa Off-Season-rumba ja jo sitä ennen voidaan tehdä varauspöydissä pelaajasiirtoja. Olen kerran kasannut nettiforumeilla unelma-lineuppini ja se dumattiin pöydän alle - tähän kirjoitan uudelleentarkasteltuna ja -arvioituna mihin unelmakokoonpanoni Nuckseille. Oletuksena on, että saamme tehtyä ehkä yhden tai kaksi pelaajakauppaa jos siinä järkeä on, ja että osaamme ajoittaa oikein vapaiden agenttien tarjouspyynnöt. Viime vuonna saimme Ryan Johnsonin joukkueeseen GM Gillisin täsmäiskuna ja Johnson kommentoi jälkeenpäin, että hänelle soitettiin suurinpiirtein 5 minuuttia yli puolenpäivän jolloin kenttä oli vapaa. Tämä, jos mikä, osoitti miehelle kuinka suuressa arvossa häntä pidettiin - ja hän sentään oli 4. ketjun mies! Mutta asiaan. Jos ei kiinnosta kuunnella tarkkaa spekulaatiota NHL:n systeemeistä, saa kääntää vielä syvemmälle poispäin päänsä.
* Vapaiksi agenteiksi vapautuu todella moni Vancouverin mies. Aloittaen pienimmistä nimistä, pitäisin organisaatiossa farmijoukkue Manitoban miehistä Jason Krogin, Nolan Baumgartnerin, Mark Cullenin ja Jason Jaffrayn jos vain he siihen rooliin haluavat. Ainakin Krog saatiin aikoinaan joukkueeseen NHL-mahdollisuuden luvalla mutta toisaalta Moose on pelannut tosi hyvin ja jatkaa edelleen kohti Läntisen konferenssin finaaleita (lue: välieriä), joten joukkuehenki varmasti on kondiksessa. Ei mahdotonta. Pienistä nimistä Michel Ouellet on ylipalkattu ja turha mies, Jeff Cowan eilispäivän heiniä ja Curtis Sanford haluaa uuden mahdollisuuden muussa organisaatiossa. Rob Davison on halpa 7. puolustaja, jonka ounastelisin sopivan joukkueeseen hyvin luonteen puolesta, mutta toinen asia on se kuinka nopea hän on - varsinkin kun puolustuksen hitauteen kaatui moni pudotuspeliottelu, tätä on mietittävä uudestaan. Mutta ei hän huono valinta ole.
Puhuttaessa isommista, vakituisesti NHL:ssä pelaavista, homma muuttuu monimutkaiseksi. Taylor Pyatt kärsi henkilökohtaisen tragedian, kun hänen vaimonsa kuoli keväällä onnettomuudesta. Pyatt on ollut pari vuotta joukkueen luotettavimpia perusjääriä, joka mahtuu vaikka tarpeen tuleen ykkösketjun laitaan Sedinien viereen. Mutta hänet kannattaa päästää menemään uuteen alkuun jonnekin muualle nyt, kun hänen rooliaan on aivan selkeästi ottamassa nuori Jannik Hansen, joka on aivan pakko päästä pelaamaan ettei hän jää taas nuolemaan näppejään. Pyatt on hyvä pelaaja, mutta joukkueelle ylimääräinen.
Sedineistä puheenollen! Veljeksiä oltiin aggressiivisesti huutamassa ulos kaupungista kun fanijoukot ymmärsivät, että pudotuspelit päättyivät. Sedinithän ovat yhtä kuin joukkueen tulivoimat, joten heidän syynsä se oli.. paitsi että ei ollut! Edelleenkin joukkuetta vaivasi tehokkaan maalintekovoiman puute veljeksiä lukuunottamatta. Burrowsin ruuti kastui, myös koko 2. ketju oli aivan unessa ja muualta apuja ei oikein pystynyt kaivamaan. Sedinit ovat olleet jo muutaman kauden PPG (piste per peli)-miehiä ja sama homma jatkuu, joko Canucksien tai muiden leivissä. On hulluutta heistä luopua, ja uskon Gillisin hoitavan heille kelvot sopimukset - vaikka epätasapainoiset siten, että miehet saavat pitkällä aikavälillä vakaan palkan, vaikka aloitus onkin rahakkaampi. Pitkät sopimukset ovat muotia, ja 8 vuotta vakaista ja luotettavista Sedineistä ei ole paha.. vaikka 5 miljoonaa per vuosi palkkakatossa heistä yhteensä on viisas sijoitus.
Hyökkäyspuolesta vielä sitä, että Mats Sundin on myös tilanteen alla. Itsehän en voi miestä sietää, ja vaikka hänen läsnäolonsakin jo pelkästään edesauttoi joukkuetta, olivat tehot hukassa ja pahasti. Minun kirjoissani jopa taktisesti matala palkka ei häntä toivon mukaan pidä joukkueessa - kovuus on saatava muualta. Toisaalta jos kyseessä on vaikka 3 miljoonaa miehestä, joka normaalisti treenattuaan pystyisi vaikka samaan kuin 4 miljoonan Demitra.. miksi ei! Mutta sitten tulee lisäongelmista, joista lisää pian.
Puolustusosastossa on oikeastaan kolme nimeä, mutta mielestäni Jason Labarbera on täydellinen kakkosmolari Luongon taakse ja siksi itsestäänselvä valinta - sama tyyli, kotikaupungin poika, luonne kunnossa. Keeper! Mutta puolustajia on kaksi myös.. Ossi Väänänen ja Mattias Ohlund. Väänänenhän tuli alunperin joukkueeseen ilmaiseksi tuomaan syvyyttä, ja sitähän tarvittiinkin kun Salo yllättäen (krhm) loukkaantui. Miestä ei nähty kuitenkaan lopulta kuin puolessa tusinaa peliä joten potentiaali jäi näkemättä. Mutta sitä on, ja ottaen huomioon että hän on nyt (ja tulisi olemaan ensi kautenakin) edullinen lisä joukkueessa, ja näki Philadelphiassa alkukaudella jopa minuutteja ykkösparissa Kimmo Timosen kanssa aivan täysin paskomatta housuunsa, hänet pitäisi mielestäni ehdottomasti pitää. Ohlund taasen on päivänsä organisaatiossa nähnyt - kaikkien rakastama tukipilari on vanhentumaan päin, ja koko uransa alennuksia palkoissaan antanut mies kannattaa päästää ystävällisesti eteenpäin hakemaan viimeisen palkkasekkinsä jostain, jossa hän siihen saa ansaitsemansa täytteen. Vancouverissa hänet muistetaan jo liikaa nostalgisesti ykköspuolustaja, ja sitä hän ei enää ole. Mutta tehokas kakkosparin pakki ja veteraanilisä hän on monelle muulle halukkaalle. Esimerkiksi Washington Caps olisi tarvinnut häntä jo tällä kaudella..
Rajoitetuista vapaista agenteista jäljellä ovat Kyle Wellwood, Shane O'Brien ja Jannik Hansen - kaikki ehdottomasti miehiä paikallaan. Wellwood lunasti viimein odotuksiaan urheilijana ja kehittyi Vancouverissa puolustustaitoiseksi sentteriksi, ja hänestä varmasti saadaan täällä enemmän irti ensi kaudella kuin missään muualla, ja tämän hänkin tietää. Shane on siinä ja siinä, onko hänen kovuutensa ja luonteensa ollut pelkästään joukkueellen hyväksi, mutta olettaen että hän on halpa lisä 3. puolustuspariin jatkossakin, hänetkin tulee pitää leikissä mukana. Jannik Hansen on nuori tuleva kisaraakki, josta on pidettävä kiinni. Kulttikamaa, kuin Vancouverin Max Kolu mutta oikeilla lupauksilla tulevaisuuden maalivainun paranemisesta (TPS-fanit huom.).
Joten mitä meillä on kasassa ennen muutoksia organisaation ulkopuolelta?:
Daniel Sedin - Henrik Sedin - Alex Burrows
Pavol Demitra - Ryan Kesler - (Mats Sundin)
Mason Raymond - Kyle Wellwood - Steve Bernier
Rick Rypien - Ryan Johnson - Jannik Hansen
Darcy Hordichuk
Willie Mitchell - Sami Salo
Alex Edler - Kevin Bieksa
Shane O'Brien - Ossi Väänänen
(Rob Davison)
Roberto Luongod
Jason Labarbera
Sinäänsä mikään ei muuttuisi Ohlundin poistumista lukuunottamatta. Mutta näillähän ei kuuhun mennä! Tässä vaiheessa siirrymme fantasiamalliin, jonka pohjaksi muodostuu pelaajasiirtoa ja pari signeerausta. Burrowsin läsnäolo eturivissä on ongelma, koska hän jäätyi pudotuspeleissä täysin, loukkasi sitten itsensä tai ei, joten moni haluaisi nähdä hänen kohdallaan jonkun muun - itseasiassa minäkin! Mutta mihin hänet voisi pudottaa? Ongelmaksi muodostuu myös nuorukainen nimeltä Cody Hodgson - Canucksien fanien hypettämä tuleva Trevon Linden, messias ja buddha. Hänellekin on vaikeaa löytää tilaa, ellei jotain tehdä. Hyökkäykseen kun lisätään yksi Cody, ja poistetaan yksi Sundin ehdotuksieni mukaan, on kokoa ja fyysisyyttä Bernierissä, ja sitten pitää nojailla jo laitoihin että löytää jotain järeää ja tukevaa. Fyysisyyttä tarvittaisiin, ja vapaista agenteista on kovin vaikea löytää voimakasta hyökkäysdynamoa. Siirtogeneraattori käyntiin, hop!
Vapaa agentti: Mike Knuble, 3 vuotta @ $ 2,5 milj. (porrastettu palkka)
Miksi?: Knuble on yksi harvoista fyysisistä tasaisen varmoista hyökkäyspään miehistä. Samalla hänestä saa irti veteraanin vastuuntuntoa ja kun Sundin ei ole enää läsnä, tämän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Phillyllä varmasti olisi hänelle käyttöä, mutta he eivät ole palkkahelvettinsä kanssa siinä tilassa että häntä enää voisivat pitää. Knublesta päätetään tehdä prioriteetti #1 hyökkäykseen, ja Gillis neuvottelee hänet 3 vuoden pituudella ja hyvällä organisaatiolla mukaan kuviin.
Vapaa agentti: Jay Bouwmeester, 8 vuotta @ $ 7 milj, yht. $ 56 milj.
Miksi?: Vaikka Vancouverilla onkin surkea historia vapaiden agenttien suhteen, ja isojen sellaisten - uskon, että nyt kortit on oikeasti Canucksien puolella. Jay haluaa töihin Kanadaan, ja taistelemme Edmontonin kanssa aikalailla yksin miehen palveluista realistisesti tämän nojalla. Miehelle olisi täällä valtavasti käyttöä - hän paikkaisi Öhlundin kolon ja tulisi vakaana suorittaja nopeuttamaan ja koventamaan ja parantamaan puolustusta valtavasti. Voittavan organisaation houkutus on varmasti Bouwille hyvä lähtökohta, ja meillä on rahaa - ja palkkakattoa, kun emme Sundinia mukaan enää ota. Tähän vaikuttaa myös, että Sedinit toivon mukaan ottavat ison sopimuksen joukkue mielessä, ja tyytyvät järjestelmään, joka antaa heille 5 miljoonan palkkakaton. Sitten ollaan vielä reilassa.
Vaihtokauppa: Sami Salo -> prospekti, varausvuoro
Kun hankimme Bouwmeesterin, voimme varmistaa hänen hankintansa vaihtamalla Samin pois voittavaan organisaation hiukan halvemmalla, mitä ehkä hän voisi realistisesti olla arvoltaan - koska hänellä on siirtopykälä, ja haluaa pysyä varmasti voittavassa organisaatiossa. Yksi mieluinen vaihtoehto voisi esimerkiksi olla.. Chicago? New Jersey? Montreal? Vaihtoehtoja on varmasti monia, ja uskoisin että Samin kanssa pystytään neuvottelemaan asia kuntoon. Jos saamme Bouwmeesterin seuraan, tosiasia on että Samin kauppaamisen tärkein arvotavara on palkkakaton tila.
Vaihtokauppa: Darcy Hordichuk/Rick Rypien -> prospekti, varausvuoro (waiver-lista)
Riippuen siitä, kumpi koetaan joukkueelle arvokkaammaksi, toinen heistä on mielestäni "dead weight", turhaa painoa ja täytettä palkkakattoon, joka näillä suunnitelmilla muutenkin jo pullistelee ikävästi ja natisee liitoksissaan.
Daniel Sedin (5) - Henrik Sedin (5) - Alex Burrows (2)
Pavol Demitra (4) - Ryan Kesler (1,75) - Mike Knuble (3)
Cody Hodgson (1) - Kyle Wellwood (1,15) - Steve Bernier (2)
Mason Raymond (0,883) - Ryan Johnson (1,15) - Jannik Hansen (0,525)
Rick Rypien 0,550)
Jay Bouwmeester (7) - Willie Mitchell (3,5)
Alex Edler (3,25) - Kevin Bieksa (3,75)
Ossi Väänänen (1) - Shane O'Brien (1)
Rob Davison (0,58)
Roberto Luongo (6,75)
Jason Labarbera (0,85)
Pavol Demitra (4) - Ryan Kesler (1,75) - Mike Knuble (3)
Cody Hodgson (1) - Kyle Wellwood (1,15) - Steve Bernier (2)
Mason Raymond (0,883) - Ryan Johnson (1,15) - Jannik Hansen (0,525)
Rick Rypien 0,550)
Jay Bouwmeester (7) - Willie Mitchell (3,5)
Alex Edler (3,25) - Kevin Bieksa (3,75)
Ossi Väänänen (1) - Shane O'Brien (1)
Rob Davison (0,58)
Roberto Luongo (6,75)
Jason Labarbera (0,85)
Yht: $ 55.958
Poistuneita: Mats Sundin, Mattias Ohlund, Sami Salo, Taylor Pyatt, Darcy Hordichuk
Tulleita: Jay Bouwmeester, Mike Knuble, Cody Hodgson
Yksi spekulaatio on, että palkkakatto olisi luokkaa 56,700, joten pääsemme noin vähän alle miljoonan joustavuuteen - joka kyllä on vähän, mutta mistä me tiedämme, että jos vaikka Cody ei sovikaan NHL-vauhtiin ja palaisi 9 ottelun jälkeen takaisin OHL:ään? Tai jos Michael Grabner yllättää AHL:ssä ja saa ensimmäisen loukkaantumisen tultua komennuksen ylös eikä tulekaan sieltä alas? Oletuksena on se, että tämä on mahdollinen kuvio, ja käytännössä juuri Demitraa lukuunottamatta ei ole loukkaantumisherkkäkään. Ja tällä koostumuksella kyllä on voiton mahdollisuudet, all the way, hey hey hey!
Kun mietitään esimerkiksi vasempaa laitaa, mukana on Danielin alla kolme miestä, jotka kaikki käytännössä ovat kykeneviä kakkosketjun hyökkäävään rooliin, Cody heistä on suurin kysymysmerkki, kun taas Raymond kasvoi edellisen kauden aikana mieheksi kun Demitra taas oli tasaisen varma suorittaja - ja siksi nyt minun kirjoissani se kakkosketjun mies. Mutta potentiaalia on vaikka mihin! Nelosketju on myös sen verran vakaa ja tehokas minun kirjoissani, että Raymond ei myöskään koe siellä välttämättä homehtuvansa, ja aggressiivisen kehittyvä Hansen on oiva laitakumppani, kun Johnson hoitaa puolustustehtäviä ja opettaa niitä edelleen säntillisiksi kasvaviksi nuorille, kuinka kätevää eikö?
Suurten minuuttien kentillä pelaavat tervehtynyt Burrows Sedinien kanssa - tämä on yksi pirun vahva ketju, mutta yksinään aika helposti suljettava peloite. Mutta kun toiseen ketjuun tuodaan Keslerin johtama kakkosketju, johon emme enää sullo ruosteista Sundinia, vaan Demitran tasapaksuus (hyvässä ja huonossa) sekä terrierimäinen Mike Knuble, on kasassa hyvin vahva ketju tässäkin. RPM-linja pysyy nimenä teoriassa, ehkä siis myös käytännössäkin. Ja jos jokin kohta näissä ketjuissa falskaa, on alhaalla paljon korvaaja-pyrkyreitä. Wellwood on erinomainen kolmosketjun sentteri ja antaa kehitystilaa Hodgsonille, joka vasta astelee suurissa saappaissaan ensiaskelia. Ideaalitilanteessa ensi kaudella hän siirtyisi Demitran paikalle kakkoseen, ja olisi askeleen lähempänä kehityskaarensa (toivon mukaan korkeita) huippuja. Mmm.
Perun kaikki sanani ja ajatukseni siitä, kuinka hyvä oli oikeasti, että kausi loppui jo nyt - unirytmini pelastumisesta viis, oispa jop syksy pian!
Posts
No comments:
Post a Comment