Jääkendoa ja pallonpotkintaa - oi Turku on!

Tänään on hienoa olla turkulainen penkkiurheilija. NHL:ssä ovat veljekset Koivu pärjäneet seuroissaan loistavasti, SM-Liigan TPS teki viimein jotain sukeltamisensa pysäyttämiseksi.. ja toki, FC Inter vei mestaruuden. Tietyllä tavalla kaikki siis on mennyt juuri niinkuin toivoa sopi.

FC Interin mestaruus on ollut toki silmissä alusta asti kun niin mahtavaa on menestys ollut koko kauden. Syksymmällä homma alkoi kiinnostamaan enemmänkin, kun huomasin kotikaupunki-connectionin oikealta laidalta, Mika Ojala kun on samalla ala-asteella pyörinyt. Samalla alkoi hämmentämään seuran jatkuva positiivinen kulku, vaikka huippupelaajia loukkaantui yksi toisensa jälkeen. Ensin Timo Furuholm johtaa maalipörssiä ja loukkaantuu, sitten Ats Purje lähti liitoon ja hänenkin lentonsa katkesi. Uusia kavereita nousi silti aina pinnalle, ja ottivat vastuun kontolleen joukkueen menestyksestä. Jotenkin sitä hämmentyy, että miten samalla resurssit hommaan riittivät, ja miten saattoi olla näkymättä pelituloksissa, että niin monesti kentän pelaajakoostumukset muuttuivat. Ei voi nostaa muuta kuin hattua.

Oi Inter on! (Kuva: FC Inter Kotisivut)

Seurasin aikoinaan Interin pelejä yhden kesän - lieni 1996, kun asuin Turussa yhden kesän ja tuli käytyä paljon livenä matseissa tsemppaamassa jännittävää joukkuetta, jossa esimerkiksi pelasi silloinen serkkuni mies sekä perhetuttavan kummipoika. Pienet jutut tekivät hommasta hyvin mielekästä - Tero Forss kun oli sinä kautena ihan mukavasti tulessa. Siksi onkin tietyllä jännää, että vaikka TPS:ää olen jääkiekossa aina kannustanut uskollisena, jalkapallossa joukkue #1 on aina ollut FC Inter.

Ja TPS:stä puheenollen - toisin kuin FC Interin syksy, josta takkuilusta huolimatta selvittiin, on HC TPS kaikkea muuta kuin selviämässä kauden alun rämpimisestä. Pahnanpohjimmaisena on tultu majailtua liigassa - toisinkuin edes hiukan realisti olisi uskonut. Materiaali on paljon leveämpää kuin viime vuonna, ja jopa maxkolumaiset duunarit ovat osoittaneet pelaajiston potentiaalia. Silti tulosta ei ole syntynyt ja Hannu Virta on saanut työrauhan valmentajana.. tähän asti. Hantan potkimista ulos koitettiin johtoportaan sanoin joko täysin torpata tai sitten Seppo Sutelalla ei vain ollut pokkaa sanoa asioita suoraan. Ei anna kyllä yhtään hyvää kuvaa seurasta, jos kaksi päivää ennen potkuja on Turkkarissa isoin lupauksin väitetty, että työrauhaa piisaa. Demonisointi on ollut fanien puolesta ehkä oikeutettua, mutta kyllä Hantan lisäksikin on sikariportaassa ollut aika pelleilyä.

Hieno mies, meriitit silti toisella puolella kaukaloa (Kuva: Yle)

Vaan toivottavasti suunta muuttuu. Erään kolumnin pointti on kuitenkin selvä - urheilu on Suomessa menestys-toimintaa eikä fanitoimintaa. Tepsin matsien lehterit on olleet tänä kautena naurettavan tyhjiä. Vaan kukapa nykyisellään seuraa jaksaisikaan katsella? En ole käynyt tällä kaudella matseja katsomassa, viimekin kautena ainoa nähty ottelu oli raumalais-seurassa nöyryyttävä, kun Lukko viimeisillä minuuteilla TPS:n kukisti - rankkarilla. Kiistanalaisesti. Toivon oikeasti, että peliesitykset nyt paranevat sen verran, että tänä kautena jopa kahteen matsiin eksyisi.. olen niin luvattoman huono eksymään noihin tapahtumiin enää paikalle. Kaikkea sitä pitäis ehtiä.. *huokaus*.

NHL vie sen leijonanosan ajasta, ja nyt se on myös palkinnutkin. Canucksin alkukautta on ollut vähän vaikea tiivistää, koska niin sekainen joukkueen tilanne on ollut. Seura aloitti murjoamalla Calgaryn kahdesti komein numeroin, mutta pitkä vieraskiertue oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Pataa sekoittaa se tosiasia, että kaikki ennakko-oletukset seuran vahvuuksista ja heikkouksista ovat menneet aivan päälaelleen.

Perusduunarien ylilyönnit, osa Burrows (Kuva: Canucks.nhl.com)

* Roberto Luongo ei ole vakuuttanut, varsinkaan ottaen huomioon, että mies on sitä "takuuvarmaa Vezina-kauraa" fanien ja muidenkin mielestä. Mies on päästänyt ensimmäisen ottelun nollapelin jälkeen jokaisessa ottelussa vähintään 3 maalia! Se on anteeksiantamatonta. Puolustuskin on jo ehtinyt hajota a'la normisetti, eli Salo on tuvalla. Puolustus ei ole ollut siis aivan nappikunnossa, mutta ei taaskaan ihan myötätuuleen mennä. Onneksi Nycholat, Davison ja O'Brien ovat olleet ihan sopivia korvaavia, vaikka kaikilta onkin vähän haparointia nähty. 100% Canucksin puolustuspotentiaalista ei ole taaskaan käytössä.

* Sedinin veljekset ovat ihan lukossa. Viime kaudella hyökkäys oli aivan kärsimässä, kun ainoat tulokset tulivat juuri kaksikon toimesta. Viimekautisin silmin miesten jäätyminen olisi täysi katastroofi, kuiva kausi lähiotteluissa on varsinkin ollut hyvin hälyttävää, kun kakkosvitjan maalailtu messias Demitrakin loukkaantui juuri. Mutta..

* ..joukkue on silti tehnyt valtavasti maaleja. 28 maalia kahdeksasta pelistä, vaikka voittosuhde ei olekaan komeampi kuin 4-3-0. Ja kuka komeileekaan useimmiten maalintekijänä näissä osumissa? Shutdown-kolmikko Burrows-Kesler-Hansen on raastanut huippupelaajia vastaan puolustajana lukkona ja viimeistelyt samalla 9 maalia. Kyle "always a fatso" Wellwood on pelannut 3 ottelussa tehot 2+1 vaikka on mennyt waivereistakin jo edestakaisin pari kertaa. Matt Pettinger menetettiin samoilla listoilla Tampaan, kun 3 hyökkääjän yhtäaikainen loukkaantuminen laittoi pakan sekaisin. Myös Jason Krog pääsi tositoimiin tätä kautta ja kiitti mahdollisuudesta viimeistelemällä eilisen ottelun 6-3 lopputuloksen. Eli puolustuspää vuotaa, mutta hyökkäyspuolella tulee hyvää jälkeä - ilman Sedineitäkin! On tämä kummaa.

Ei ole vielä vähään aikaan tarpeen Koivujen golffailla. (Kuva: HS)

Ja Canucksien ulkopuoleltakin tulee hyvää jälkeä. Koivun veljekset ovat reilussa yli pisteen-per-peli vauhdissa, ja Mikko on Minnesotassa sytyttänyt myös Antti Miettisen tuleen, kolmantena linkkinä ketjussaan Andrew Brunette, joka palasi Minnesotaan parin vuoden tauon jälkeen. Kolmen ottelun jälkeen Antilla oli jo kasassa 3 ekasta ottelusta 5 maalia, eli kolmannes omasta kausiennätyksestään! Uahz. Jännästi toimii homma. Ja samalla huomaa, kuinka vähän Dallas Stars enää jaksaa kiinnostaa, kun Jere on sairastuvalla ja muut suomalaiset tahkovat leipäänsä muualla. Toronto Maple Laffskin saa nykyään sympatiapojoja enemmän.. on tämä lätkänationalismi sitten niin hauskaa, et-tä!