Behind blue eyes, there is definitely more.
Meikäläinen ei ole kokenut tarpeelliseksi päivittää televisiotani aikoinaan digiaikaan, joten en ole nyt (käsittääkseni) vuoteen katsonut televisiota lainkaan. Tietyllä tavalla se rampauttaa maailmantapahtumissa, vaikka uutisista pystyykin tietysti olemaan perillä ilman idioottiboksiakin. Internet tulee avuksi muutenkin, koska vaikka en olekaan lähiaikoina löytänyt näitä 'uuden tv-draman renessanssin' tekeleitä rutiiniini, tietyt asiat pysyvät. Dexter on yksi niistä.
Showtime aloitti juuri 3. kauden näyttämisen ja seurattuani innolla jo kahta edellistäkin kautta, voin sanoa, että ainakaan synopsis tällekään ei todellakaan tuota pettymystä. Sarjan jännite on niin hienovaraista ja moraalia kutkuttavaa, että anti-heeroksen puolesta jännittämisestä on tullut minulle ihan erityinen harrastus. Kuka hänet saa kiinni, jos saa? Kuinka hänet tuomitaan, jos hänen salaisuutensa paljastuu? Tälle kaudelle lähtökohtana on murha, jonka Dexter tekee 'koodistaan' poiketen ja joutuu sen takia suuriin vaikeuksiin. Tiettyjen peruspalasten vaivuttua historiaan 2. kauden mahtavan kliimaksin takia, on uudeksi kapulaksi Dexterin rattaisiin tuotu Jimmy Smitsin taitavasti näyttelemä syyttäjä, jolla on historiansa luutnantti LaGuertan kanssa ja kiinnostus Dexteriin, josta tulee varmasti olemaan potentiaalista haittaa tulevaisuudessa sarjamurhaajallemme. Ja onneksi näin - sarjan suola on Dexterin suhde muihin ihmisiin, ja juuri sen ajatuksen kanssa leikittely, että hän voi jäädä kiinni. Katsoja voi samalla samaistua Dexterin pelkoon kiinnijäämisestä ja hyväksynnän menettämisestään sekä 'normaalien' hahmojen oletettuihin moraalisiin ongelmiin. Miten sinä suhtautuisit, jos ystäväsi olisikin sarjamurhaaja? Minä ainakaan tietäisi, että miten.
Toivonkin, että tämä kausi pysyy jälleen kerran kasassa alusta loppuun. Sarja inspiroi aikoinaan yhden esseenkin Pohjois-Amerikan opinnoissa, otsikointinaan Getting Away With Murder: Discussing violence, its existence on television and its justifiability in the Showtime series Dexter .. mielestäni se on edelleen parasta mitä 3 vuoden opiskeluaikanani olen saanut aikaan. Väkivallan analysoinnin puitteissa nostin Dexterin väkivaltaisuuden oikeuttajaksi tavan, jolla miehen rutiinista poikkeavat veriteot esitetään niin graafisesti verrattuna 'normaaliin kuolemaan', että niiden merkitys ei jää alitajunnallisesti katsojan huomaamatta. Television väkivaltaisuutta on turha väittää pystyvänsä enää pakenemaan nykymaailmassa, joten on vain hyvä, että jokin sarja nostaa aiheen Dexterin tavoin pöydälle, mutta tekee sen myös vastuullisesti. Ja hyvin kirjoitettu draama inspiroi ihmistä, haastaa tätä. Niinkuin se teki minullekin.
Perusteesit pitävät edelleen paikkansa.. mutta nyt voin vain odottaa kädet ristissä, mitä tuleman pitää. Joko perusasetelma pysyy samana ja Dexterin loistava konsepti vie tarinaa eteenpäin, tai kaikki käännetään päälaelleen? Kuka tietää.
Showtime aloitti juuri 3. kauden näyttämisen ja seurattuani innolla jo kahta edellistäkin kautta, voin sanoa, että ainakaan synopsis tällekään ei todellakaan tuota pettymystä. Sarjan jännite on niin hienovaraista ja moraalia kutkuttavaa, että anti-heeroksen puolesta jännittämisestä on tullut minulle ihan erityinen harrastus. Kuka hänet saa kiinni, jos saa? Kuinka hänet tuomitaan, jos hänen salaisuutensa paljastuu? Tälle kaudelle lähtökohtana on murha, jonka Dexter tekee 'koodistaan' poiketen ja joutuu sen takia suuriin vaikeuksiin. Tiettyjen peruspalasten vaivuttua historiaan 2. kauden mahtavan kliimaksin takia, on uudeksi kapulaksi Dexterin rattaisiin tuotu Jimmy Smitsin taitavasti näyttelemä syyttäjä, jolla on historiansa luutnantti LaGuertan kanssa ja kiinnostus Dexteriin, josta tulee varmasti olemaan potentiaalista haittaa tulevaisuudessa sarjamurhaajallemme. Ja onneksi näin - sarjan suola on Dexterin suhde muihin ihmisiin, ja juuri sen ajatuksen kanssa leikittely, että hän voi jäädä kiinni. Katsoja voi samalla samaistua Dexterin pelkoon kiinnijäämisestä ja hyväksynnän menettämisestään sekä 'normaalien' hahmojen oletettuihin moraalisiin ongelmiin. Miten sinä suhtautuisit, jos ystäväsi olisikin sarjamurhaaja? Minä ainakaan tietäisi, että miten.
Toivonkin, että tämä kausi pysyy jälleen kerran kasassa alusta loppuun. Sarja inspiroi aikoinaan yhden esseenkin Pohjois-Amerikan opinnoissa, otsikointinaan Getting Away With Murder: Discussing violence, its existence on television and its justifiability in the Showtime series Dexter .. mielestäni se on edelleen parasta mitä 3 vuoden opiskeluaikanani olen saanut aikaan. Väkivallan analysoinnin puitteissa nostin Dexterin väkivaltaisuuden oikeuttajaksi tavan, jolla miehen rutiinista poikkeavat veriteot esitetään niin graafisesti verrattuna 'normaaliin kuolemaan', että niiden merkitys ei jää alitajunnallisesti katsojan huomaamatta. Television väkivaltaisuutta on turha väittää pystyvänsä enää pakenemaan nykymaailmassa, joten on vain hyvä, että jokin sarja nostaa aiheen Dexterin tavoin pöydälle, mutta tekee sen myös vastuullisesti. Ja hyvin kirjoitettu draama inspiroi ihmistä, haastaa tätä. Niinkuin se teki minullekin.
Perusteesit pitävät edelleen paikkansa.. mutta nyt voin vain odottaa kädet ristissä, mitä tuleman pitää. Joko perusasetelma pysyy samana ja Dexterin loistava konsepti vie tarinaa eteenpäin, tai kaikki käännetään päälaelleen? Kuka tietää.
Posts
No comments:
Post a Comment