Status update, muistio, tweet, tai joku vastaava esitys FB:stä

Facebook on noussut tuhkasta.

Kauan eläköön Facebook!

Kaikki tietävät varmasti, mitä kaikkea Facebook tulee tekemään lähipäivinä, viikkoina ja kuukausina. Yhtiö vastasi Google+:n haasteisiin, ja lakkasi edes pintapuolisesti salaavansa tapansa integroida behemottiinsa kilpailijoidensa kaikki parhaat palveluominaisuudet. FB vie kaiken nyt äärimmilleen ja mullistaa kaiken - enää ei tarvitse harmitella sitä, että ei ole aikoinaan päivitellyt FB:tä jo kehdosta käsin, koska Timelinen avulla voit kertoa "meille" aivan kaiken elämäsi kaikista vaiheista! Voit myös kuunnella musiikkia huolestumatta siitä, että kaverisi eivät välttämättä tiedä mitä biisiä juuri nyt jammailet. FB kertoo senkin, Spotifyn välityksellä. Sen sijaan, että seuraisit pääsivulta tapahtumia, vieressä on myös toinen, nopeampi, reaaliaikaisempi tracker/ticker/ihansama, jonka kautta tiedät aivan heti aivan kaiken kaveriesi liikkeistä! Kaikki on tehokkaampaa kuin ennen, ja voit elää entistä tehokkaammin verkossa.. tai siis, tässä vaiheessa ainakin minä hiukan hätkähdän. Tietenkin kaikella tällä on varjopuolensa. Mitä syvemmälle palvelua mennään, sitä enemmän ihmismäisyyttämme pelissä.

"Sinä et ole koje, messuaa myös Jaron Lanier. Mutta harvalla on aikaa ja energiaa ilmaista itseään omintakeisesti. On helpompi tyytyä naputtelemaan lyhyt tiedonanto pieneen laatikkoon: What's on your mind?" (Näkökulma: Ohjelmoi, tai tule ohjelmoiduksi (YLE))

"Cubrilovic kertoo blogissaan tutkineensa Facebookin evästeitä ja huomanneensa, että aina kun hän vieraili sivulla, jossa oli joku Facebook-sovellus kuten tykkää-painike, lähettivät evästeet hänen Facebook-tietonsa. Yhteisöpalvelu tietää siis aina, millä sivuilla käyttäjät liikkuvat, eikä tätä pysty estämään kuin poistamalla evästeet selaimesta joka kerta, kun kirjautuu ulos Facebookista." (Yksityisyytesi on vaarassa: Facebook tietää mitä teet, vaikka kirjautuisit ulos (MikroPC))

" Facebook often claims that all users have consented to the use of their personal data. But in reality facebook users know that facebook is more of an “opt-out”-system: If you do not change all the preset privacy settings most personal data will be visible without restrictions. Users that do not want this have to struggle with endless buttons and settings. This oftentimes means that the more privacy a user wants, the more clicks and the more care for every detail is necessary. Older or inexperienced users may not even be able to do so. New functionalities are activated automatically without proper information of the users." (Europe Versus Facebook: Objectives)


"I want to take a step back and look at Zuckerberg’s Law, which was referenced during the f8 keynotes. The law goes something like, “the amount of information you share online doubles every year”. And, given the features Facebook just launched, this seems like it will certainly be the case (or perhaps even an understatement).

Thing is, I’m not sure Facebook or its users are ready for that surge in sharing. Between Twitter and Facebook, I think I’m approaching my limit for how much shared content I can consume on a daily basis. Hell, sometimes I find myself getting annoyed at certain friends for sharing too much. Which means Facebook needs to get much better at identifying the content that I’ll find interesting." (Clinging to Friction: Some Thoughts on Facebook's f8 (TechCrunch))

Pohdin näitä asioita pitkään ja hartaasti. Aina välillä noin muutaman minuutin pitkin päivää, juuri twitteriin sopivissa 140 merkin sykähdyksissä. Olen tehnyt sitä oikeastaan nyt monta päivää putkeen, ja olen tehnyt havaintoja, kiitos ystävieni. Yksi tuttavani kommentoi FB-statuksessaan, että häntä ei niinkään ärsytä tämä orwellimainen kehitys niinkään kuin esimerkiksi valvontakamerointi, vaan lähinnä ihmisten vouhkaaminen aiheesta. Toinen tuttavani kommentoi FB-statuksessaan, että taas kerran ihmiset hajoilevat ja parin viikon päästä kaikki ovat tottuneet muutokseen. Eräs hyvä ystäväni herätti ajatuksia FB-statuksellaan kysyessään, kutsuisivatko ihmiset häntä juhliin mikäli hän ei olisi FB:ssä itse. Monet sanoivat sen tekevänsä, mutta esimerkiksi juhlien muutoksiin sun muihin olisi toki helpompi tarttua FB:ssä kuin sitä ilman. Harvinaisen totta. Oikeasti kaikki nämä asiat ovat aina totta, ja sekös minua nyt oikeasti hirvittää.

Tein uusimmasta Timeline-päivityksestä FB-statuksen Facebookkiin ja sain kolme tykkäystä aiheesta. En ole kuitenkaan avannut suuta aiheesta kenenkään kanssa kasvotusten. Aika ufo-juttuhan se olisi käydä aiheesta keskustelua muualla kuin tapahtuman päälähteellä, netissä! Hah.. Tunnun olevan tietyllä tavalla yksin asiani kanssa, koska toisin kuin hyvä ystäväni, minä en edes uskaltaisi ajatella sitä, kuinka riisuttua elämä ilman FB:tä olisi. En nyt tarkoita käytön vähentämistä järkevämpään määrään, vaan ylipäätänsä elämää täysin ilman FB:tä.

Kuinka moni muistaa edes aikaa ennen tätä sosiaalisen median lippulaivaa? Miten suosittelimme ja keskustelimme painavista aiheista kavereidemme kesken? Varmastikin olimme pimennossa hyvin monilta uutisilta, mutta kenties keskustelimme niistä harvoista meidät tavoittaneista aiheista perusteellisemmin. On pysäyttävää ajatella, kuinka harvoin sitä nykyään ylipäätään argumentoi tai keskustelee päivän kuumista aiheista. Ellet ole sitten omaksunut kepeää elämäntyyliä kahvilassa töitään tekevänä urbaanina ihmisenä, jonka ympärille ihmiset kerääntyvät pohtimaan elämän menoa sitcom'maiseen, mekaanisesti soljuvaan tyyliin. Joka päivä. Tämä on utopiaa, tietenkin, mutta osaksi FB:n kaltaiset palvelut ovat aikaansaaneet virtuaalisen maailmankylän, jossa tämä teoriassa toteutuu. Voit jakaa niin monta mielenkiintoista uutista ystäviesi kanssa kuin vain haluat ja saada samalla mitalla takaisin. Musiikkia, elokuvia, sattumuksia päivästäsi, tunteita, flunssasi statuksenkin, tottakai! Mutta mitä tässä sitten menetämme? Miltä elämämme vuonna 2011 näyttäisi vaikka vuoden 2006 silmin? En osaa vastata kysymykseen. Niin kuin sanoin, en enää muista vuotta 2006.

Emmekä ole edes vielä puhuneet pahan silmästä, itse Zuckerbergin johtaman liikeyhtiön pahoista taipumuksista kerätä tietoa ihan vain silkkaa pahuuttaan, pirunsarvineen ja hiilihankoineen! Itseasiassa tämä näkökulma ei minua juurikaan pelota, mutta periaatteessa on toki hankala ymmärtää maailmaa, jossa jokainen tekemäni siirto päätyy jonkin vanhassa paperitehtaassa hurraavan palvelimen uumeniin. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta ihmiselämien integroituminen muutaman suuryrityksen mainoskoordinointihaaviin on tietenkin huolestuttavaa, ja näillä näppäimillä ihan peruuttamaton muutos, sille ei enää voi mitään. Eri asia on se, että voiko asiaa nähdä myös positiivisena mahdollisuutena, kun normaali nettipulliainen (tm) alkaa tiedostamaan tietoverkkojen salakavalan luonteen ensimmäistä kertaa. Toivon mukaan voi, ja toivon mukaan näin käykin, koska mitään muuta keinoa todeta systeemin olevan haavoittuvainen ei juurikaan ole. Some on tullut jäädäkseen. 2000-luvun Ihminen on luotu kommunikoimaan ja elämään verkossa, ja tuossa verkossa on aina entiteettejä, jotka haluavat tehdä tulosta ja rahaa. Sitä tuottoa ei tietenkään lypsetä meistä kuin Matrixissa energiaa konsanaan, mutta periaatteen tasolla meistä se raha on aina lähtöisin. Meille myydään tuotteita meidän avulla. Power by numbers, profit by power. Facebookin käyttäjiä on ihan tol-kut-to-mas-ti.

Minulla ei ole tähän päätteeksi minkäänlaisia vastauksia enkä todellakaan julista FB:stä luopumista. Joitain päätöksiä olen kuitenkin huomannut tekeväni ihan tiedostamatta, reaktiona viimeaikaisiin tapahtumiin:

1) Olen poistanut Tickerin Facebookistani kivalla Chrome-laajennuksella. Päätin tietoisesti, että en halua olla paikalla seuraamassa moisen palvelun kehitystä osaksi maailmaa, ihmistä ja itseäni. Koska Facebook ei itse anna minulle mahdollisuutta tähän, tämä teko tuntuu ennen kaikkea vastarinnalta, vaikka loppujen lopuksi mikään ei ole muuttunut!

2) Riisuin turhat tiedot itsestäni pois FB:ssä. Koska jokainen bändi, leffa tai TV-sarja, jota tykkään/seuraan/vannon fanittavani, ymmärtää johtaa tästä tiedosta minulle "henkilökohtaista" mediasisältöä, on selkeää, että minimalisti voittaa. Spoon, Wilco ja Ultra Bra saavat jatkaa spämmäämistä, ei haittaa minua. Mutta kuitenkin Last.fm:n ja Movielensin kaltaiset palvelut, irrallisena Facebookista, toimikoot edelleen minulle kivoina fandom-kanavina ja ajantuhlausmekanismeina. Ovat toimineet ihan hyvin ilman FB:n läsnäoloa ennenkin, ja toimivat edelleen.

3) Käytän surutta uutta Subscribe-ominaisuutta puhdistamaan FB-seinäni turhista asioista. Pakko siis sittenkin myös jossain kohtaa nostaa hattua tämänkin päivityksen ansioille. Ennen ne ihmiset, joiden asioista en välttämättä jaksanut olla perillä, enkä halunnut jakaa heille kaikkea tietoa omasta elämästäni, olivat FB:n termistöllä jonkinsortin ali-ihmisiä, rajattuja tapauksia, joilla ei ollut potentiaalia minun täydelle huomiolleni. Aika arvelluttavaa. Nykyään on helpompaa vain päättää, että minä luen vain niiden ihmisten päivityksiä, jotka oletusarvona kiinnostavat. Jos unohdan hetkeksi jonkin tyypin olemassaolon, ja totean että "no mennäänpäs pitkästä aikaa tsekkaamaan hänen kuulumiset", Facebook ei ole ansainnut ryöpytystä tämän unohduksen takia. Palvelua on kiva manipuloida toimimaan enemmänkin normaalin kanssakäymisen säännöillä kuin päinvastoin. En minä joka päivä ennen FB:tä varmastikaan soittanut 400 ihmisille ja kysynyt heiltä mitä heille kuuluu. Ja tässäkin FB:n käytön esimerkissä ollaan vielä kaukana normaalista kanssakäymisestä. Aika sfääreissä ollaan.

4) Teen sosiaalisen testin, ja kutsun ihmisiä tupareihini ja synttäreilleni puhelimitse, niinkuin ensisijaisesti. Aion myös rekrytä muuttoapua ensi viikonlopuksi ilman FB:tä. Jos minulla ei ole vieraaksi haluamani ihmisen puhelinnumeroa, tai en näe häntä niin usein jossain luonnostaan että tieto tälle välittyisi ilman FB:n ihmeulottuvuutta.. niin onpahan siinä sitten pohdittavaa. Kysyn ehkä chatissa hänen puhelinnumeroaan! Todennäköisesti tällaisiakin ihmisiä voi olla muutama, koska niin pitkälti jotkut ihmiset pyörivät ympäristössämme ja antavat meille paljon keskusteltavaa, pohdittavaa ja sitä oikeaa sisältöä elämäämme, vaikka se ympäristö olisikin "vain" virtuaalinen. Huomasitteko muuten, että sanoin sosiaaliseksi testiksi tilannetta, jossa kutsun ihmisiä luokseni puhelimella? Hämmentävää.. ja jumpe kun alkaa pää sattumaan tämmösiä pohtiessani.

Kylläpäs on tyhjä olo. Viimeistelen tämän aivopierun kuitenkin asiaan kuuluvalla tavalla. Linkitän tämän pohdinnan faseen, ja sitten tällai cross-referencenä kehun täälläkin uutta Wilcon albumia, joka on viikkojen tehokuuntelunkin jälkeen ihan yhtä kova kuin ennenkin. Älkää uskoko eetterin haukkumasanoja, timanttia se on, TIMANTTIA! (Lähde: Mun FB-status)

Kuva #1 #2

Maanantain satunnaiset

Tämän hetken tapahtuma:

Yo-talo B:ssä kärähti. Osakuntaporukan spontaani Hell's Kitchen -maratoni keskittyi ikävästi sen takia hetkeksi kun tyhmyyttämme siirryimme ulos seuraamaan tapahtuvaa ja poliisi ajoi meidät pois tien toiselle puolelle. Onneksi proffassa Kirsin pöytäänkantama minttukaakao lämmitti.

Tämän hetken mediateko:

Ystäväni Jussi on tuttavansa kanssa perustanut Koulu-urkinta.info -sivuston, joka käsittelee suomalaisten koulujen suorittamaa mediavalvontaa. Sinäänsä liippaa ainakin omasta mielestäni niin lähellä perusoikeuksien (ja yksityisyydensuojan) rikkomista, että ihme jos isot mediat eivät pian iske aiheeseen. Kyllä se musta on aika hyvä idea lähteä tämmöisen vyhdin purkamista yrittämään.

Tämän hetken esine:

Aivan uskomattoman tyylikäs Yanko Designin suunnittelema messenger-bag. Jos olisin tehty rahasta, laittaisin tähän sen tarvitseman 100 euroa. Näyttäisi tuo selässä kampuksella hyörien siltä, että on aina tärkeää sanomaa menossa johonkin suuntaan!

Tämän hetken keikkahehkutus:

Belgialainen 2 many DJs eli tuttavallisemmin "ne tyypit Soulwaxista" tulee Suomeen keikkailemaan 12.2. mukanaan suomalaisia loistonimiä ihan Villa Nahista ja Huoratronista lähtien, ja lisääkin mahdollisesti tiedossa. Pitkään aikaan en ole harkinnutkaan laittavani niitä Stadinreissun vaatimia 30 euroa oikeasti likoon, mutta nyt on lähellä, jos vain keikkaseuraa löytyy mukaan.



Tämän hetken neiti:
Mila Kunis. Tyttö jonka muistamme That 70's Showsta. Yleensähän käy niin, että teinejä esittävät näyttelijät ovat usein siinä kahden-kolmenkympin kieppeillä. Mutta Mila oli sarjan näyttelijöiden koe-esiintymisten aikaan Mila oli itseasiassa 14, vaikka ikäraja oli 18! Vaihteeksi näin päin. Todella vakuuttavan ja hyvällä maulla tehdyn kuvauksen "ohessa" myös mielenkiintoinen haastattelu, toteuttajana Black Book Mag.

Tämän hetken musiikki:

Sain pitkästä aikaa taas aikaiseksi luoda uuden Spotify-listan. Inspiraatioina: tenttikauden päätös, helpotus, yön viimeinen bussi, viinilasillinen alkuillasta, hitaasti putoava lumihiutale. Loppuiltaan sopivaa siis.

Popkornia #5 - Avaa playlist
Stéphanie Lapointe - J'oublie
Great Lake Swimmers - New Light
Kaki King - Gay Son of Lesbian Mothers
Ravens & Chimes - This Is Where We Are
Busdriver - Avantcore
Ariane Moffatt - Montréal
Trio Garufa - Gran Hotel California
Bloc Party - Signs
Claire Denamur - L'amour Éphémère
Mark Knopfler - Silvertown Blues

Kuvat #1 #2 #3 #4

Is politics dead? Naw, keep poking.

Pääsin sitten järjestyksenvalvojakurssini lävitse hyvin/kohtalaisin tiedoin, joten kesällä töiksi on tiedossa monenmoisen tapahtuman järjestyksenpitoa! Olo on tällä hetkellä mitä parhain, ja tämä iloinen yllätys (tulosten kun piti tulla vasta nyt torstaina) jopa hiukan pitää minua housuissani keskiviikon suhteen, jolloin tulee virallinen tieto erillishaustani poliittisen historian pääaineopintoihin. Ai että kun kaikkea jännää tapahtuu! Polhissa-teemaisesti voisi tämän kaiken lisäksi vähän pohtia poliittisesti vaikuttavia asioita.

Turun yliopiston nettilehti tietää kertoa, että EU-kiinnostus nuorilla on hyvin alhaista. Sinäänsä tätä en ihmettele yhtään, koska koko systeemi on alkanut hiukan menettää kasvojaan jopa minun, mielestäni kovin avoimesti kaikesta kiinnostuneen silmissä. Olen mielestäni perehtynyt lähivuosina hyvin paljon politiikkaan, tutustunut EU:n rakenteisiin ja tärkeisiin vaikutusalueihin ja silti tietouteni koko entiteetistä tuntuu olevan nollan tienoilla. En edes kehtaa ajatella ihmisiä, jotka eivät oletuksena näistä asioista opiskele taikka selvitä lisätietoja vapaa-aikanaan. Kuka oikeasti tietää yhtään mitä EU:sta? Ensimmäiset synonyymit EU:lle, mitä ohikulkijat kaduilla vastailisivat, olisivat varmaan tasoa 'kaukainen', 'brysseli', 'byrokratia', 'käyrä kurkku'. En ihmettele tätä, kun ei sitä asiaa vaan pystytä tai haluta (?) popularisoida tarpeeksi kansan äärelle. Lähde: UTUOnline.


Silvio 72v, kiitos lääketiede!
Silvio Berlusconi ei ole tehnyt koskaan virhettä. Ei varmaan mielestään siis virheellistä päätöstä, lausuntoa tai valintaa. Väittäisin, että tällainen lausunto nostaa muuten 'puhtoisen' miehen saldon ainakin jo häviön puolelle. Vaikka Berlusconin käyttö Keskustan eurovaalikampanjassa onkin ehkä jo ylilyöty, niin onhan koko mies itsessään niin ylilyönti, että kyllä hän itselleen tuon kohtelun oikeuttaa. Ei juma. Lähde: CNN, MTV3.


Tunnistaisitko tämän miehen kadulta?
Mitä politiikkaan tulee, ja vaikutusvaltaisiin ihmisiin, TIME-lehden internet-äänestys vuoden vaikutusvaltaisimmasta ihmisistä toi esiin uuden piirteen maailmanmenosta - 4chanin perustaja "moot" voitti äänestyksen äänivyöryllä! Toinen asia on tietenkin se, kuinka todenperäinen ja validi kys. äänestys on, eli käytännössä ainoa fakta on se, että jollain keinolla 4chanin Anonymous-liike on löytänyt tavan pilailla tuloksilla. Mielestäni viisas teko asian suhteen oli jättää äänestystulos voimaan - ja kumota kaavamaisuuden nimissä internet-äänestyksen validiteetti. Tosiasia on kuitenkin se, että internet-ilmiöiden todellisuus on tullut jäädäkseen ja esimerkiksi 4chanin popularisoiman kulttuurin loistava personifikointi on juuri "moot", koko kuvalaudan ainoa oikeasti tunnettu henkilö. Yhtälailla TIME:n äänestyksen olisi voinut voittaa itse Anonymous, mutta ehkä se ei olisi tarpeeksi hyvin avautunut rivikansalaiselle. Mutta ei tämä ensimmäinen kerta ole kun internet on osoittanut vanhat kaavat rikottaviksi, eikä viimeinenkään.. Lähteet: Time, Slate, Telegraph.

Mitä vielä eurovaaleihin tulee, pari mielenkiintoista huomiota. Ruotsissa piraattipuolueelle povataan niin valtavaa menestystä, että tuntuu vanhan systeemin ryhtyvän ihan laittomiinkin keinoihin estää muutoksia - äänestyslipukkeita on menty yksinkertaisesti hävittämään! Ah, tuo meidän naapurimme on siis ihan yhtä demokratian kehto.. kuin mekin! Nimittäin hallitus ehdottaa uutta äänikynnysjärjestelmää, jonka tarkoitus on "ehkäistä puoluekentän pirstaloitumista", toki sillä seurauksella että alle 3%:n kannatuksen saavat puolueet sivutettaisiin eduskunnasta kokonaan ja potentiaalisesti yli 100 000 ääntä näin vain nollattaisiin. Hienoa toimintaa, ottaen huomioon että alle 3%:n kannatuksella sisälle systeemiin ovat päässeet aikoinaan vihreät, KD ja Persut.. linkkiä tähän juttuun taasen en viitsi laittaa, koska tieto selvisi Piraattipuolueen sivuilta, mutta tarkempi nopea katsastus nettiin ei löydä hyviä lähteitä. Ilmeisesti kynnys on reilusti korkeampi Ruotsissa, esimerkiksi. Ainakin piraattipuolueen älähtäminen tuo asian esille, ja tiedä vaikka pian saataisiin isompi otanta asioiden kulusta. Sinisilmäisenä en vielä oikein halua tähän ottaa mitään kantaa tämän.

Mutta näihin sitaatteihin on kiva lopettaa, pieni loppukevennys!

Suuri hiilijalanjälki tarkoittaa hyvinvointia. Miksi ihmisiä syyllistetään materiaalisesta hyvinvoinnista?

Lämmin on hyvä asia, kylmä on paha asia. Kylmällä ilmalla ihminen voi kuolla flunssaan. Hyvinvointi on aina tarkoittanut lämpimämpää kohti menemistä.

Tämä on marxilaisuuteen ja Neuvostoliittoon pettyneen vihreän liikkeen keksimää syyllistämistä. Ihmisten syyllistäminen ja maailmanlopulla pelottelu ovat vallankäyttöä.

Ari Vatanen, IL

Kuvat #1 #2

Sex, lies and water torture.

Huomenna on järjestyksenvalvojakoulutukseni tentti, johon pitäisi lukea. Alas, heikko ihminen on valmis tekemään mitä vaan väistelemään vastuuta. Siivota voisin, järjestää kirjahyllyni, käydä lenkillä, mutta ei - nyt vain vähän käyn läpi asioita joita on tullut alkuviikosta mietittyä ja sitten siirryn virtuaaliavaruudesta takavasemmalle, ainakin loppuillaksi.. välillä sekin on jännästi vaikeaa. Muutama tunti. Internet-riippuvuudesta tulisi varmaan taas tehdä kartoitusta. Koneen pitäisi palvella ihminen, eikä kahlita..

Ensin ihan tästä samaisesta aiheesta. Jotkut taitavatkin tietää, mutta luen hyvin paljon self-development-materiaalista aivan aiheesta kuin aiheesta. Helposti siinä samassa tulee burnout tiedon ja mahdollisuuksien määrän, ilman että asioille oikeasti tekee mitään kun kaikki aika menee tämän "uuden oppimiseen"! Ojasta allikkoon. Sama pätee kuitenkin myös ihan kaikessa tekemisessä. Intohimojensa toteuttamiseen kuluu energiaa, jota menee jo siinä kun valmistautuu siihen mentaalitasolla. Yksi tapa kerätä voimavaroja on omistaa yksi päivä itselleen. Slacker Reform skippasi päivän töistä, ja rohkaisee samaan. Tulokset ovat vain ja ainoastaan positiivisia. Arvatkaa vaan teenkö saman ohjeen mukaisesti kunhan pääsykokeet ovat ohi.. Lähde: Slacker Reform.


Nip some sugar, tuck it over wraps.. (Eliza Dushku)

Eräs asia, joka on häkellyttänyt kovasti aina vastaantullessaan, on mainosbannerien slogan: "Life is short - have an affair." Jenkkilässä on perustettu liikeidea firmalle, joka turvallisesti välittää petturuuteen rohkaisten avioliitossa onnettomasti kyhnöttäville sielunkumppaneita. En tiedä kuinka konservatiivinen oikeasti olen, mutta oli millainen tilanne ihmisillä tahansa, ei tämä välttämättä ole mikään.. sopiva? Sopivuus on toki monella erilainen käsitys mielessään, olenhan puhunut esimerkiksi ihmisten kanssa jotka suoralta kädeltä pitävät avoimia suhteita, vaikka avioliittojakin. Silti salaisuuden takaamiseen perustuva Ashley Madison Agency hämmentää. "Voi mihin se maailma onkaan menossa!" Lähde: Uusi Suomi.

Heille, ketkä jaksavat pitkäänkin pohtia moraalisesti vaikeita asioita.. kertokaa minulle mikä ero on joulupukilla ja juutalaisella? Ken vitsin vastauksen tietää, ja sille nauraa.. sinut on haastettu! Hyvin haastava syrjimisenvastainen mainos kiellettiin Australian televisioyhtiön toimesta, ja asiaa on linkin takana pohdittu paneelikeskustelussa. Testasin vitsin "toimivuutta" ystävälleni aloittaen asiasta pohtimisen ääneen kertomalla, kuinka syrjintäkamppanja tarkoitus oli saada ihmiset pohtimaan asiaa ensin ehkä naurahtamalla ja sitten ymmärtämällä miten kaikki lähtee rasistisesta tai muuten syrjivästä vitsistä.. ystävä nauroi vitsilleni. Kelpaa miettiä, nih! Lähde: Foundry's.


What Should Obama Do -rannekkeita koko kansalle?

Mitä politiikkaan tulee.. Obaman kaavailtu Guantanamon sulkemisoperaatio kaatui Senaatissa jopa Obaman oman puolueen vastustukseen. Tutkimukset osoittavat että joka 7. vapautettu vanki palaa terrorismitoimintaa - tai tiedä vaikka päätyy katkeruuttaan, vuosien kidutuksen jäljiltä! Obama jatkaa silti rauhallista ja varovaisen optimistista ulkopolitiikkaansa.. ja monet tästä asiasta eivät pidä! Ex-VP Cheney on pysynyt tekojensa takana, Israelissa näkemykset ovat uhan läheisyyden takia paljon jyrkempiä, ja ylipäätänsäkin ideologisesti söpön kaksinapaisen maailman rauhanpyrkimyksen retoriikka alkaa murtua mediassa. Kirjoitin Obamasta artikkeleita pitkin syksyä ja kevättä, ja vielä tässä kuussa aion takertua aiheeseen "Uusi Lännen Konsepti Obaman aikaisessa globaalissa konseptissa", tai ainakin tähän juureen. Materiaalia kyllä piisaa, ja ongelmatilanteita.. Lähteitä: HS, Uusi Suomi, Blogi US:ssa.

Ainoa asia mistä voimme olla varmoja? Jopa amerikkalaisten kristittyjen mielestä olemme vaniljaa - turvallisia ja kivoja, mutta pirun tylsiä. Onneksi siis me tuskin ihan heti joudumme huolehtimaan ydinasevaltojen suututtamisesta oikeasti, tai pelätä pettämispalvelujen läpilyömisestä mainstreamiin! Lähde: Yahoo!

Kuva #1 #2

Internetin syövereistä

Internetin syövereistä löytyy aina jotain jännää.. ja koska näillä mielenkiintoisilla bongauksilla on usein vain tapana jäädä kirjanmerkkikansioon piiloon, jaan tässä muutaman erityisen kutkuttavan jutun:

I'm Not Actually A Geek -niminen blogi julkaisi taannoin jutun kaverista, joka saatuaan työn Ciscolla (valtava teknologia-konglomeraatti) twitteroi ja ilmoitti ulkomaailmalle, ettei ollut erityisen tyytyväinen saamaansa duuniin. Tämän äkkäsi firman äkäinen edustaja, hups! Vaan kuinkas tälle hauskalle jutulle kävikään, kun se ensin päätyi twitteriin, sitten Redditiin, lopulta TechCrunchin paljon seuratulle kirjoittajalle twitteriin ja sieltä koko maailman luettavaksi.. kävijäräjähdys, suurimmassa mahdollisessa mittakaavassa. Aika järisyttävää, kuinka yhden hienon blogientryn kirjoittaminen voi muuttaa kirjoittajan normipäivän täysin.
Lähde: I'm Not Actually A Geek

Nuoret, jotka kuuntelevat seksistististä musiikkia, kokeilevat herkemmin seksiä! Sinäänsä loogisesti ajateltuna aika nolla-tason uutinen, mutta kyllähän asiasta faktan lukeminen tietyllä tavalla avaa silmät. Voi näitä aikoja..
Lähde: HS

Ei niinkään uusi linkki näin viimeiseksi, mutta sitäkin mielenkiintoisempi - matkablogeja on aina ilo lukea, kun ne on tehty hyvin, ja tässäkin yksi esimerkki poppoosta, joka lähti kivan kevyellä budjetilla kiertämään Itä-Eurooppaa ja näkivät ennenkaikkea Pripyatin ja Oświęcimin - jos eivät avaa nämä nimet vielä, niin kyseessä on siis erään entisen ydinvoimalan ja erään entisen keskitysleirin kotoisat kaupungit. Lieneekö noussut keskustelunaiheeksi taas, kun uuden Madventures-kauden 2. jakso sijoittui samoille seuduille? Oli kyllä onnistunut jakso televisiota taas sekin kauttaaltaan, ja Rikun ja Tunnan englanti soljuu jopa kielenopiskelijan korviin mukiinmenevästi.
Lähde: 4130km Itä-Eurooppaa

.. mutta tämä bloggaamisesta loppuviikoksi! Nimittäin huomenna sykin kuin pieni apina keskeneräisten töitteni ääressä (essee, internet-kurssikeskustelua, päivittäinen pääsykirja-annos, Anglican lehden taitto) ennenkuin suunnistan Joensuuhun, hop! Tavoitteena on juhlistaa vuoden 2009 NMES:iä (National Meeting of English Students). Cheerio!

Kuvat #1

Downtempo barrel roll on a heavy metal slope

Maailmassa tapahtuu taas kummia kun vähän selkänsä kääntää. Minun piti kyllä päivittää taas top15-listaa, mutta jotenkin univelkojen sovittelussa ja vuosijuhlahuumassa työt jäivät taas vähän vähemmälle.. nyt ehtii taas hiukan käsittelemään asioita. Tenttihän on VASTA huomenna, heh!

"I am Bill!"

1) YK osaa, ja on tehnyt tiettäväksi, että uskontoja ei saa pilkata. Siis oikeasti, YK:n Ihmisoikeustuomioneuvosto linjasi, että uskonnosta puhuminen kriittiseen sävyyn on väärin, ja tästähän ei jousteta. Ei kyllä yllätä, että yksikään EU-maa ei tämän puolesta äänestänyt, ja toisaalta USA:han ei ole edes neuvoston jäsen, joten ironia oli kyllä vahvasti läsnä. Saa mitä nykyään tapahtuu esim. sen takia, kun itse ilmaisen näin negatiivisen kantani islamistisen Pakistanin pyrkimyksiin luoda tällaista sananvapautta rajoittavaa näkemystä vallalle YK:n kautta. Olenko rikollinen jo nyt? Lähde: Piraattiliitto.

2) Myös elokuvamaailma osaa. Nimittäin mikä olisikaan paras tapa luoda uskottavuutta jälleen lisää sen täysin menettäneelle organisaatiolle (käytetään nyt moniikkeria Hollywood), kun luodaan toimiva ja edullinen DVD-vuokrauskonsepti, ja sitten sitä koitetaan suodattaa ja sumuttaa päin näköä. Ironista on se, että McDonaldsilta pois-ostettu formaatti saadaan lypsämään näin paljon rahaa ja asiakkaita - hienoa, että innovaatiosta palkitaan! Oikeusjutun jälkeen firma saa varmasti vielä enemmän tuottoa, ja terve järki ja kilpailuhenki voittaa. Lähde: HS.

3) Facebook lisäsi viimein Feedinsä ominaisuuksiin tyhmien quiz-ohjelmien blokkaamiseen yhdellä napinpainalluksella! Voitto! Nimittäin on se kumma, jos ihmisillä selvästi on edessään mahdollisuus olla kertomalla jokaiselle 200 ystävälleen, minkä tuloksen sai testistä "mikä on psykologinen sairautesi" tai "minkä vuosikymmenen nainen olet", ja silti hän haluaa sen kertoa - jos ihminen omien quizien kohdallakin tekee päätöksen tehdä vain ehkä noin joka 10. testin, niin luulisi samalla tajuavan sen, että vaikka itseään se vastaus ehkä kiinnostaa.... niin ketään muuta ei. Egomania on jännä tauti. Lähde: Menkää FB:hen tsekkaamaan, jee!

Ps. Satuin katsomaan naisten MM-taitoluistelua, ja se meno oli kyllä EM-höntsäilyihin verrattuna kuin ydinfysiikkaa. Onneksi suomalainen Lepistö oli lopulta paras kaikista Euroopan naisista ollen 6., se on oikein hyvin se. Ja koska olen mies, tässä mielestäni parhaita huomioita kisoista, huomioiden kohteena Georgian Elene Genevanishvili.

Kuva #1

Aikuisuuden kaipuun hetkiä kävelyllä kohti kotia

Klubin bändi-ilta oli suoraan sanoen pettymys - DJ:tä ei muistettu juomanjuomalla (ei bändejäkään), ja tapahtuma olikin mukavan iltapuolen sijaan livepuolella Klubia, joten lähinnä istuin yksikseni ylhäällä parvella koko illan. Mutta pois tästä, ja keskittymään uutismaailmasta poimittuun:

1) Suru-uutinen ensin - Last.fm on tehnyt ensimmäisen liikkeen kohti pakollista maksullisuutta ja on laittamassa ilmaisradionsa lukkojen taa kaikkialla muualla kuin Jenkeissä, Saksassa ja Briteissä. Näissä maissa kulut kuulemma onnistutaan kattamaan mainoksilla, mutta kaikki tuottamattomat yksiköt joudutaan siis laittamaan ainakin tietynlaiseen maksupakkoon - ja tämäkös sapettaa. Ei sinäänsä etteikö hommaa olisi voinut ennakoidakin, tai etteikö olisi aika loogista että jossain vaiheessa homma tulee liian kalliiksi ylläpitää. On se silti sääli muistella kaihoin mielin aikaa, jolloin Audioscrobbler oli vain valkotaustainen statistiikka-sivu, ja ainoat tiedot olivat Overall Charts ja Weekly Plays. Kaikki menee oikeasti vain huonompaan suuntaan netissä, siltä ainakin tuntuu kun kaikki käyttämäni palvelut muuttuvat aina vain monimutkaisemmiksi ja turhiksi. Jos on potentiaalia laajentaa, laajennetaan - aina. Koska jos on potentiaalia, joku myös haluaa idean ostaa ja tehdä sillä saatanasti rahaa. On se sääli. Lähde: Last.fm.

2) Maailmasta on löytynyt mies, joka on selvinnyt molemmista maapallolla tapahtuneista ydinpommihyökkäyksistä - japanilainen Tsutomu Yamaguchi joutui ensimmäisen iskun kohteeksi Hiroshimassa työmatkallaan, ja palasi tämän jälkeen kotikaupunkiinsa.. Nagasakiin. Tämä on tietenkin kuriositeetti, mutta todella hämmentävä sellainen. Lähde: AOL.

Elämä ja takatukka edessä?

3) MacGyver palaa elokuvassa, enkä tiedä asiasta mitään sen enempää. Mutta tiedän vain, että on olemassa mahdollisuus nähdä Richard Dean Anderson vielä kerran kuuluisimpana ja parhaimpana alter-egonaan. Aikana jolloin ehkä Monk on ainoa television konfliktinratkoja, joka ei käytä aseita, on hienoa muistella kuinka joskus takatukka-Angus vältteli aseita viime hetkeen asti, ja käytti aina viekkauttaan parhaana aseenaan - realismista viis, koska kyllähän ammuskelukohtaukset ovat ties missä sarjoissa ihan arcade-henkisiä. MacGyver oli mahtava roolimalli. Lähde: Reuters.

4) Ilosaareen julkistettiin uusia nimiä - ja pakko myöntää, että tietyllä tavalla taas niin 'ilosaarirokkimaista' - kirkkaimpana uutena kiinnityksenä loistavan uuden albumin julkaissut Röyksopp. Ei paljoakaan tuttuja nimiä loppupeleissä Joensuussa, mutta silti kattaus houkuttelee.Pori Jazz on täysin valmis kattaukseltaan ja isojen nimien määrä hämmentää - Tom Jones, Roy Hargrove ja tässä ennenkin mainitsemani basistikolmikko Clarke-Miller-Wooten ovat kaikki samassa konsertissa Kirjurinluodolla ja en usko, että pystyn pitämään itseäni erossa sieltä. Tämä festarikesä näyttää tällä hetkellä siltä, että olisin matkaamassa ainakin Ilosaareen (seuravarauksella) tai Porijazziin kun ovat päällekkäin, Ruisrokkiin ainakin päiväksi, sekä Ruotsiin Way Out Westiin Göteborgiin, lähes ilman seuravaraustakin. Miksi, kysytte ehkä? Vastaukseen on itseasiassa näin monta vastausta:

Calexico
Band of Horses
Bon Iver
Beirut
Crookers
Arctic Monkeys
Lily Allen
Wilco.

Nothing's Gonna Stand In My Way till Götebörg..

Kuva #1 #2

Kuva kertoo enemmän ja näyttää kivemmalta

Wordlella on kiva leikkiä ja luoda itseään. Opetustarkoituksessakin toimii varmasti, mutta parhaiten on mukavan viikonlopun jälkeen vain haahuilla ajatuksissaan ja psyykata itsensä positiivisiin ajatuksiin positiivisista asioista. I like this.

Ensi viikolla lisää top15-listauksia, microbloggingia, nais-ääntä ja NHL:ää (oh no!).

Tämä yö ollaan vaan ja fasetetaan

Viikonmittainen netinrajoitusprojektini on ollut tähän asti aika menestys monellakin tavalla. Ensinnäkin on huomannut kuinka valtavasti aikaa jää hyödyllisempään käyttöön, kun ei ole kaavamaisia pakoreittejä pelkälle idlaukselle. RSS-feedeistä huomaa luontevasti, että karsittuaan kaikki muut paitsi sarjakuvat ja musiikkiuutiset käytöstä, aikaa kuluu ehkä minuutti per päivä - ei paha. Ilman irkkiä pärjää muuten täydellisesti, ainoastaan ruokaseuran etsintä opiskelijaravintoloihin on hiukan vaikeampaa kun ei voi logata itseään luennolla. Jääkiekkofoorumit ovat tietysti yhtä turhan kanssa, messengeri myös koska siellä on online loppupeleissä todella vähän ihmisiä. Facebook on vienyt vallan siltä.



Facebookin hyödyllisyyden huomasin todella nopeasti - tarvitsin nopeasti valokuvan työhakemukseen, koska vanhassa oleva kuva ei vain toiminut. Muistin ulkoa yhden kaverin, joka omisti hyvän kameran, jolle soitin, ja jolle ei käynyt. Sitten meni sormi suuhun, kunnes luovutin hetkellisesti viikon periaatteen käytännöllisyyden vuoksi - FB auki, chat auki ja sieltä löytyy 20 online-ihmistä, joilta kaikilta voi kysyä suoraan onko asia näin. Ei soittelua ja tekstailua eestaas. Ongelma ratkesi n. 10 minuutissa. Kolmessa päivässä postiin kilahti myös ilmoituksia kiinnostavista tapahtumista, joita oli pakko käydä hyväksymässä FB:n puolella. Toisaalta kiertelyä, kun sähköposti homman hoiti, mutta silti ei niistä olisi tietänyt ilmankaan. Sama asia tulevien Edarivaalien vaalimainoksien suhteen: lähes kaikki ehdokkaat kampanjoivat groupeissaan joihin hankkivat kaverinsa palvelun kautta, tai ainakin vähintään tiedottavat asiasta. Kaverihengailua, politiikkaa, käytännön asioita - jopa turha spämmi on aikalailla filtteröity pois ilman ongelmia. Tietyllä tavalla alkaa ymmärtämään uutisotsikoiden painotuksen - yhä enemmän yhteisöpalveluita, yhä enemmän kehitystä marginaalista yleiskieleksi. Eläkeikää lähestyvä äitinikin tietää tasan, mistä FB:ssä on kyse. IRC-gallerian suhteen näin ei ollut. Ja mitä uutisiin tulee..

Facebook oli YO-kirjoitusten esseenaiheenakin. Voin kuvitella, että oli yhtä suosittu, kuin aikoinaan reaalin kemiassa "etanolin valmistus", luonnollisista syistä.

Twitter'kin on tullut ilmeisesti jäädäkseen. Ainakin suomalaiset käyttäjät uskovat näin, vaikka itse ainakin uskon FB:n pyrkivän ihan onnistuneestikin samoille apajille. Mutta kun en itse kuulu kuin yhteen käyttäjäkuntaan, en voi oikeastaan arvioida mitään. Ainakaan itse en ole vielä sortumassa.. ellen sitten ryhdy aktiiviseksi itse-promootiota harrastavaksi DJ:ksi!

Facebook menee virallisesti ohi myös sähköposteista. Ymmärrän sen täydellisesti - käytän yliopiston ulkopuolisiin asiointeihin todella vähän sähköpostia, kun RSS ja FB hoitavat kaiken suuremman asian. Itseasiassa pidän gmailin aktiivisena tarkoituksella sellaisilla newslettereillä, jotka hyvin voisi RSS:ään myös ohjata. Ihan vain siksi, että sitten kun yliopisto-tunnus kuolettuu (toivon mukaan valmistumisen myötä!), on jotain tuttua mihin palata.

Ja viimeisimpänä.. ja vähäisimpänä: Facebookin ulkoasu uudistuu! Kyllä palvelu vielä menee ehkä muoti-ilmiönkin piikkiin, koska tämä uutinen HS:ssä menee jo samalle tasolle Kalevan "mummon potkukelkka pöllittiin"-uutisoinnin kanssa. Pölypilvi laskeutukoot. It's inevitable!

Kuva #1 #2

Oh Snap!

Monasti näitä on kokeiltu, ja tietyllä tavalla koskaan ei ole viety loppuun itse sen parhaan tarkoituksen takia - kokeilla pitäisi, miten paljon aikaa säästyy kun poistaa internet-kommunikaation täysin arkielämän yhtälöstä. Internetin kuuluisi kuitenkin olla ihmisen orja, eikä toisinpäin. Ja nyt on paljon uusia kursseja alkanut yliopistolla, vanhat alkavat vaatia yhä enemmän töitä, myös osakunnan Venäläisen Illan valmistelu sekä tulevat baarikeikat että elektrobileet varmasti kolkuttelevat myös pian ovia stressiyhtälöön. Siksi on aika ottaa asia oikeasti kokeiluun.

Tiedossa siis viikko ilman:
* Facebookia
* Messengeriä
*HFBoardia (keskustelufoorumi, johon menee helposti yli tunti päivässä)
* Irkkiä
* Blogeja (laskematta omaani, kenties tästä tykkäisi postitusvauhtikin hyvää!)

Kuva #1

Hello world.

Edessäni on koneenvaihto. Olen pitkään pähkäillyt mitä tekisin nykyisen uskollisen Fujitsu-Siemenssini kanssa, jonka hankin kaksi vuotta sitten armeijasta päästyäni - kun kaikkien sovellusten avaaminen kestää aina 10x lain mukaan sallittua enemmän ja epävakaus vain lisääntyy ja lisääntyy, on aika muutoksen - varsinkin, kun olen hankkimassa itselleni softaa ja rautaa liittyen musiikintekoon. Tämä ajaa myös siihen, että seuraava koneeni tulee olemaan mäkki. Suurin ironia on se, että olen vuosikausia vihannut mäkkihomoja (macfags) sydämeni pohjalta, koska heidän mantransa on aina ollut tasoa "pc:tä käytät vai lololol en edes jaksa argumentoida koska olet vain tyhmä koska mac on parempi, paitsi että jos argumentoin teen senkin alentuvaan ja ironiseen sävyyn koska se on hip ja chic, ainiin unohdinko mainita jo että se että käytät pc:tä on oma vikasi ja lol :E". Jos ne penteleet jaksavat tuota samaa jauhaa vuositolkulla, niin ainoa keino selvittää asia on hankkia itse sellainen rakkine jota he käyttävät, että ne pitävät turpansa kiinni. Niin, ja olen kuullut että mac on aika vakaa kone.. *krhm* mutta jos rakastun siihen, ja alan mäkkifägäröimään, minut kyllä saa pitää ampua näköetäisyydeltä.

Kun pohdin mahdollisuuksia ja etuja mäkkiin siirtymisessä, huomaan, että muutos on paljon kivuttomampi kuin ennen. Ensinnäkään en ole pelannut vuosiin mitään muita pelejä kuin netin flash-pohjaisia aivopähkinöitä tai Sudokuja - pupupeli riittää minulle, aikaa kun menee niin helposti muutenkin, ja kavereilla on kummiskin XBOX360:t jos pakottaa päästä NHL08:n ääreen. Samaa kaavaa noudattavat muutenkin softa-vaatimukseni nykyään - koneenkäyttö on opiskelun ohessa tullut niin minimaaliseksi, että se välillä ihan hämmentää - voin oikeastaan laskea koneen mukana kulkevan perusohjelmiston (tekstinkäsittely, selain, virusturva, koneen oma ylläpito) lisäksi sormineni. Itseasiassa teenkin sen nyt.. because it's so much fun!

Ensimmäinen mieleentuleva softa on ehdottomasti Last.fm, tuo ikuinen neuroottinen addiktioni - mitä tahansa musiikkia koneella kuunteletkin, last.fm-plugin ottaa biisien tag-tiedot talteen ja niiden pohjalta luo nettisivuilla oman kuuntelijaprofiilin. Samaan palveluun kuuluu radioita, joita luodaan automaattisesti joko omasta soittohistoriasta, musiikkityylillisesti sinua 'naapuroivien' käyttäjien historiasta, tai musiikkityylittäin. Muitakin ominaisuuksia on, mutta niitä en tarvitse, koska jo aikoinaan historiansa alkutaipaleella (vielä audioscrobbler-nimellä toimiessaan) palvelu oli minulle täysin riittävä - nykyään on vaikea kuvitella netinkäyttöä ilman sitä!

Mainittava on toki myös mIRC, vaikka itsestäänselvyydeksi sen itse laskeekin.. tietyllä tavalla vain koko internetin yhteisöllisyyden korostaminen kaikenmaailman palvelujen avulla on mukava itselleenkin korostaa kuinka kätevää irkkaaminen aikoinaan oli ja on vieläkin. Vaikka sitä hilluukin kaiket päivät facebookissa tai messenger on jatkuvalla syötöllä päällä.. niin on irkkikin taustalla, aina. Saa nähdä miten mäkkiin siirtyessäni käy, eli minkä irc-clientin otan käyttöön.. vaihtoehtoja toki on. Tästä huolimatta, katu-uskomattomalla mIRC:llä on aina paikkansa minun internettini sydämessä.. siis, jos sillä sellainen olisi.

Virtual DJ on käyttämistäni DJ-softista eniten mainitsemisen arvoinen. Helppo käyttöliittymä, paljon yksinkertaisia ominaisuuksia joita landepaukkukin on oppinut käyttämään opettelematta.. tästä huolimatta VDJ on ominaisuuksiltaan aika riisuttu - tai sitten en ole vieläkään oppinut löytämään niitä kädettömyydeltäni. Todennäköisempää jälkimmäinen, tosimies kun ei käyttöohjeita lue! (tm). Vaihtunee, kun hankin uudet softat uuteen koneeseen.

Pakollinen työvälinemaininta, eli MacMillanin cd-sanakirja, on osoittautunut tarpeelliseksi aina silloin, kun olen pähkäillyt esseitteni lisäksi joko englanninkielisten bloggausten kanssa tai kaverini pyytävät minulta neuvoa englanninkielisissä sanoissa ja olettavat että tiedän yksinkertaisesti kaiken - nopea käyttöliittymä mahdollistaa sen, että olettamus on säilynyt ainakin osittain tähän päivään saakka. Vaikkakin Turun yliopiston tarjoama MOT-nettisanakirja on myös äärimmäisen kätevä..

Näiden softien lisäksi pitää myös muistaa, että peruskäyttö on tietokoneen käytössä se tärkein käyttö, jos osaa priorisoida oikein! *filosofi*:

• foobar2000 (musiikinkuuntelu)
• vlcplayer, BSplayer, GOM player (video/stream)
• Irfanview (kuvankäsittely)
• Mozilla Firefox (selain)
• uTorrent (torrentit)

Miten ilmaista voi varastaa?

Hyvä musiikkielämys on arvokas, oli se sitten ilmainen tai ei.

En tiennyt itse että ilmaisen musiikin varastaminen edes olisi mahdollista, mutta naiivisuuteni yllätti minut taas. Vaikka lähdekritiikki mielessä pitäen on arvioita vaikeaa pitää kovinkaan tarkkoina, BBC spekuloi että 70% ihmisistä jotka latasivat Radioheadin In Rainbows -albumin netistä tekivät sen muuten kuin sitä innovatiivista laillista kautta. On jotenkin naurettavaa, että jos tämän magnituudin yhtye tekee radikaalin päätöksen lahjoittaa albuminsa kaikille ilmaiseksi, on silti pakko lähteä sinne torrent-sivustolle se jostain repimään. Itse kun latasin albumin bändin sivuilta, oli prosessi sähköposti"rumbasta" huolimatta nopeaa ja kivutonta. Miksi tyytyä huonompaan ja laittomaan vaihtoehtoon, kun kerrankin laillinen vaihtoehto on tehty paremmaksi? Pöyristyttävää!

1. Jaa ilmaiseksi 2. ???? 3. Profit

Radioheadin kokeilun huono menestys vaikuttaa varmasti huonosti tuleviin innovaatioihin - BBC:n sivuilla tarttuu silmään samalla lukukerralla juttu sekä Metallican mahdollisesta antautumisesta ilmaisuuden tielle sekä U2:n managerin vetoamuksesta piratismin estämiseksi. Ilmaisuuden kulttuuri on kuitenkin jo todettu monesti väistämättömäksi kehityssuunnaksi internetin musiikkimosaiikissa, onhan siitä jopa ihan konkreettista taloudellista hyötyäkin tietyille artisteille, niinkuin Popmattersissa taannoin julkaistu kolumni eritteli. Nyt pitäisi vain tapahtua artistien "knee-jerk"-reaktion jälkeinen vastareaktio piraattimaailmasta. Jos laillinen vaihtoehto on laitonta parempi, silloin eittämättä kannattaisi esimerkiksi suurten torrent-sivustojen suodattaa pois nämä huonommat vaihtoehdot. Kyseessä olisi puhtaasti win-win-tilanne, koska artistin valitsema tie modernissa musiikinjaossa antaa hänelle takaisin etulyöntiaseman kävijä/latausmäärissä, ja käyttäjät ohjataan sekä epäkäytännöllisimmiltä että lain kannalta arvelluttavilta teiltä oikeaan suuntaan. Näin niitä pinttyneitä tapoja voisi kerrankin muokata ilman immoraalisia motiiveja. Kai se perus-jantunen netissä kuitenkin toimii kuin Pavlovin koira - jos vaikka Mininovasta ja The Pirate Baysta löytyy levyn sijaan viesti/ohjaus laillisen ilmaislatauksen lähteelle, kukapa sinne ei siirtyisi? Samalla levyn ohella tulee esille mainos fyysisistä maksullisista vaihtoehdoista levylle - ketään ei silloinkaan pakotettaisi, ja ovathan jo torrent-sivustotkin täynnä mainoksia joilla sivustoja ylläpidetään. Laillisesti ladattavaan tuotteeseen liittyvä markkinointi, joka edistäisi tuotteen saamista tulevaisuudessakin, olisi vain tätäkin paremmin "spot-on".

Kyllä minäkin myönnän sen - olen aina ilmaisen laillisen musiikin tullen ladannut vain ja ainoastaan sen ilmaistarjonnan ja sitten vain unohtanut asian. Kyseiset yhtyeet eivät ole tuotteillaan vakuuttaneet minua vielä koskaan kaupan tiskille. Joka tapauksessa, ilmaisissa latauksissa on kuitenkin se hyvä puoli tekijän kannalta, että lataajalla jää helposti mieleen ne kerrat, kun saa kuunneltavansa ilmaiseksi suostumuksella - minäkin muistan, että ennen Radioheadia ilmaisjakoon sortuivat ainakin Harvey Danger ja Pofony. Disco Ensemble antoi streamata levynsä monien muiden tavoin ilmaiseksi myspacen kautta, The Charlatans jakoi albuminsa ilmaiseksi. Nine Inch Nailsin uudet ilmaiset julkaisut ilmoitetaan postituslistan kautta minulle aina suoraan, ja voin ladata sen noin minuutti julkaisun jälkeen. Tällainen "hyväntekeväisyys" edesauttaa musiikin tuomista lähemmäs kuuntelijaa, kun ainakin näennäinen yhteys tekijän ja kuluttajan välillä lyhenee. Silti toki rakastan sitä tunnetta, kun saa astua levykaupasta ulos upouuden levyn kanssa, enkä sitä aivan heti vaihda maksettuihin latauksiin - siksi olenkin ehkä hiukan liian konservatiivinen uuteen visioon musiikkimaailmasta. Mutta ainakin tiedän sen, että jos vain kehitys jatkuu entisenään, Metallican julistuksen kaltaiset uutiset lisääntyvät tulevaisuudessa ja laillinen nettimusiikki joskus vielä haukkaa laittomalta pois joitain palasia. Ja silloin kaikki voittaisivat.

Kuva: Rhys Bennett

Meme: Siika

Painoa kaksi kiloa

Päivän julkkis-kala. Ja minä kun luulin et Ultra Bran self-titled biisin ansiosta Hauki oli kiistaton vesien kuningas. Oletukseni on todistettu täten vääräksi. Paras internet-meme aikoihin. Ja videosta tehty hullu Dj Lussun härskitanssibiisi on legenda-materiaalia. Vuoden 2008 kesähitti? Ainakin täydellisessä maailmassa.

Inarissa asustaa myyttinen siikapaavi.